Tutkimusaineistot avoimeen arkistoon myöhempää käyttöä varten

11.8.2015

Aineistonhallintasuunnitelma täytyisi sisällyttää osaksi tutkimussuunnitelmaa. Koulutusta aineistonhallintaan tarvitsevat niin nuoret tutkijat kuin senioritkin. Yliopistojen tulisi laatia tutkimusdatan hallinnalle periaatteet ja käytännöt. Tutkimusaineistojen käytöstä ja avoimuudesta keskusteltiin Tampereella pidetyssä seminaarissa.

Viime vuonna käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeriön avoin tiede ja tutkimus -hanke (ATT-hanke). Sen puitteissa laaditaan avoimuuden periaatteet ja peruslinjaukset tutkimusorganisaatioiden tueksi. Hankkeessa myös ehdotetaan avoimuuden kannusteita vertaisarviointiin, meritoitumiseen ja rahoitusinstrumentteihin. Tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomikin tunnetaan tieteen ja tutkimuksen avoimuudesta.

Projektipäällikkö Sari Löytökorpi kertoo, että valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hauissa edellytetään hankkeen toteuttajalta myös tiedonhallintasuunnitelmaa.

”Hänellä täytyy olla lisäksi taustaorganisaationsa tuki suunnitelmansa toteuttamiseen”, valtioneuvoston kansliassa työskentelevä Löytökorpi sanoo. Hän puhui aiheesta Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston järjestämässä tutkimusdatan omistamiseen paneutuvassa seminaarissa Tampereen yliopistossa.

Myös Suomen Akatemia ja Tekes edellyttävät tutkimusdatan hallintasuunnitelman laatimista osana rahoitushakemuksen liitteenä olevaa tutkimussuunnitelmaa. Hakijan tulee muun muassa selvittää, miten hankkeen tutkimusaineistot säilytetään ja miten mahdollistetaan niiden myöhempi käyttö. Pentti Raittilan mielestä myös väitöskirjojen ohjaajien tulisi huomioida tutkimusdatan hallinta.

”Ja tarpeen tullen sitten huomauttaisivat suunnitelman laatijalle sen puuttumisesta. Tutkimusaineiston hallinnan pitäisi sisältyä tutkimussuunnitelman laatimisen opetukseen”, tutkimusjohtaja Raittila Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETista ehdotti.

Tutkijat tarvitsevat myös ohjeistuksen aineiston hallinnan suunnitelman laatimiseen. Tampereen yliopistossa järjestetään tutkimuksen tiedonhallinnasta kursseja jatkotutkinto-opiskelijoille. Lisäksi muun muassa Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on toimittanut nettiin Aineistonhallinnan käsikirjan. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeessa laadittiin datanhallinnan opas nettiin. Tutkimusasiamies Veli Pelkonen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä toivoisi lisää koulutusta aiheesta.

”Esimerkiksi tutkimushakemusten käsittelijät voisi laittaa teemasta koulutukseen”, Pelkonen esitti.

Aineistojen avaaminen ja arkistointi ovat jo monessa maassa itsestään selviä käytäntöjä. Suomessakin pyritään pioneerimaiden joukkoon, mikä edellyttää koulutusta ja resursseja.

 

Koulutusta jo perustutkinto-opiskelijoille

Tutkijan on löydettävä tiedonhallintapalvelut helposti netistä ja opastusta teemaan läheltään. Siksi Pentti Raittilakin peräänkuuluttaa koulutusta teemasta.

”Tiedonhallinnan täytyisi olla osa tohtorikoulutusta. Kokeneemmatkin tutkijat voivat tarvita tietoteknistä tukea digitaalisen tiedon tallennuksessa ja hallinnassa. Niin ei-digitaalinen kuin digitaalinen aineisto on syytä luokitella ja kuvailla myöhempää käyttöä varten. Koulutusta tarvitaan muun muassa kuvailevan metadatan tekemiseen”, Raittila huomautti.

Ohjausta tutkijat ja opiskelijat tarvitsevat myös tallennuspalvelun löytämiseksi datan säilyttämiseksi. Veli Pelkosta miellytti ajatus helposti löydettävissä olevasta tutkimusdata-arkistosta.

”Olisi se meille eduksi, jos esimerkiksi tutkimustiedotteessa voisimme kertoa, missä aineisto on saatavilla”, Pelkonen sanoi.

Sari Löytökorpi kannatti ajatusta, että perustutkinto-opiskelijatkin haastettaisiin miettimään tutkimusdatan omistamista. Heidän kanssaan voisi pohtia myös tutkimusdatan avaamismahdollisuuksia.

”Aineiston tarjoaminen edelleen hyödynnettäväksi on sekin tutkimusdatan hallintaa. Valmistuvien opiskelijoiden täytyisi osata markkinoida hallussaan olevaa tietoa”, Löytökorpi esitti.

”Tohtorikoulutettavien kanssa käytäisiin sitten läpi yksityiskohtaisesti tiedonhallintakysymykset.”

Tampereen yliopiston tutkimuksen kehittämispäällikkö Johanna Hakala mainitsi edustamansa tahon panostuksia tavoitteen saavuttamiseksi.

”Olemme esimerkiksi ottaneet teeman mukaan tutkimusryhmien vetäjille järjestettyyn koulutukseen”, Hakala kertoi.

”Yleisesti ottaen tutkimuskeskukset ovat avainasemassa tiedon välittämisessä tutkijakunnalle. Tutkimuskeskusten avainhenkilöiden kouluttamisesta olisi hyvä aloittaa tiedon juurruttaminen käytäntöön.”

 

Kohti yhteistä datapolitiikkaa 

Tämän vuoden alkuun mennessä kolme yliopistoa Suomessa oli laatinut tai juuri laatimassa tutkimusdatapolitiikkaansa. Jyväskylässä on esimerkiksi hyväksytty tutkimuksen tietoaineistojen hallinnan periaatteet. Helsingissä ja Lapissa on muun muassa nimitetty tutkimusdatalinjausten laatimista varten työryhmät. Veli Pelkonen patisti muita seuraamaan esimerkkiä.

”Yliopistoissa täytyy tätä osaamista vahvistaa ja parhaiten siihen ryhdytään pikemmin velvoittamalla toimiin kuin toivomalla”, Pelkonen esitti.

Yhteinen datapolitiikka tukisi avoimuuteen tähtäävien toimintatapojen tulemista osaksi tutkijoiden arkisia käytäntöjä. Sari Löytökorpi muistutti, että yleiset periaatteet helpottavat tutkijoiden työtä. 

”Ettei kunkin tutkijan tarvitse niitä itsekseen keksiä ja aina kulloisenkin tutkimuksen kohdalla taas uudelleen”, Löytökorpi sanoi.

Myös Pentti Raittila velvoittaisi yliopistot päättämään linjauksista ja käytännöistä tutkimusdatan avaamisesta tiedeyhteisön käyttöön.

”Mutta käytännöstä ei saa tulla liian byrokraattista, mikä tarkoittaisi turhaa työtä tutkijoille. On esimerkiksi selkeästi kertakäyttöistä aineistoa, joka voidaan jättää tallentamalla jälkipolville”, Raittila huomautti.

Veli Pelkonenkaan ei torju yleisiä periaatteita.

”Jos laaditaan fiksut sellaiset, niin toki mekin otamme ne käyttöön. Ja linjauksiin pitäisi sisällyttää julkishallinnon datan maksuttomuus, joka on avoimuuden periaatteiden mukaista.”

 

Teksti: Mia Hemming
Kuva: Pixmac.fi

Viimeksi muokattu 19.8.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »