Akatemiatutkimuksessa analysoidaan lainsäädännön sukupuolittuneita rakenteita

6.11.2015

Suomen Akatemian nykyinen Minna Canth -akatemiaprofessori on prosessioikeuden professorin Johanna Niemen, joka aloitti tehtävässä vuoden 2015 alusta. Tämä akatemiaprofessuuri on suunnattu tasa-arvon ja sukupuolen tutkimukseen.

Turun yliopistossa työskentelevän Niemen tutkimuskohteena on sukupuolen vaikutus rikosprosessissa. Hän painottaa, ettei tarkoitus ole pohtia mies-nais-kysymystä, vaan luoda molempia sukupuolia palvelevaa ymmärrystä lain säätämiseen ja soveltamiseen.

”Lainsäädäntömme on lähes kauttaaltaan sukupuolineutraali. Vaikka se on lähtökohtaisesti hyvä asia, olisi kuitenkin tärkeää ymmärtää, että miehet ja naiset elävät vieläkin erilaisissa elämäntilanteissa. Päästäksemme lain säätämisessä ja soveltamisessa kaikille hyviin ratkaisuihin, meidän tulisi hahmottaa tämä asia”, Niemi sanoo.

Muutokset sukupuolen käsityksessä koskettavat etenkin nuoria

Rikosoikeudenkäynnin, lähisuhdeväkivallan sekä prostituutiolainsäädännön parissa työskennellyt Niemi kertoo aikaisemmin pitäneensä prosessioikeutta varsinaisena työnään ja sukupuoleen liittyviä kysymyksiä eräänlaisina lisäaiheina. Minna Canth -akatemiaprofessuurissa painopisteet kääntyivät kuitenkin päälaelleen. Uuden tutkimuksen kautta Niemi haluaa tuoda sukupuolen käsitykseen liittyvät muutokset vahvemmin mukaan oikeustieteelliseen tutkimukseen.

”Olen luennoinut aiheesta ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja huomannut, että tämän päivän nuoret ovat hyvin tietoisia kaksinapaisen sukupuolikäsityksen kategorisoivasta luonteesta. Sukupuolen tiedostetaan olevan identiteetti, johon ihminen itse vaikuttaa, jota voi rakentaa ja joka käsittää naisten ja miesten lisäksi myös sukupuolivähemmistöt”, huomauttaa Niemi.

Muutokset sukupuolen käsityksessä kuuluvat nuorten aikuisten puheissa ja näkyvät arjessa, jossa elämänvalintoihin koetaan kohdistuvan sukupuoleen sidonnaisia ja ristiriitaisia odotuksia. Tutkimuksen kannalta ajankohtainen lähestymiskulma löytyy työelämästä.

”Etenkin nuoret naiset ja miehet työskentelevät tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa, joissa sukupuolen merkityksen ymmärtäminen myös lainsäädännön kannalta on ajankohtainen asia. Syrjintä on todellista työelämän lisäksi muilla elämänalueilla. Ihmiset eivät kuitenkaan osaa tai halua viedä asioita tasa-arvovaltuutetulle tai tuomioistuimiin”, Niemi kuvailee.

Sukupuolittuneita rakenteita nähtävissä lainsäädännössä

Tutkimushankkeessaan Niemi haluaa selvittää, miten muutos sukupuolen käsityksessä näkyy etenkin oikeudessa ja kuinka sukupuoli esittäytyy perinteisesti miesvaltaisella rikostutkinnan alalla. Aihetta on aikaisemmin sivuttu hänen kirjassaan Rikosprosessi ja parisuhdeväkivalta (Niemi-Kiesiläinen, 2004), jossa tarkasteltiin, miten lähisuhdeväkivallasta puhutaan.

”Projektissa mukana ollut Minna Ruuskanen totesi käsityksen hätävarjelusta olevan pitkälti muotoutunut taistelevien miesten näkökulmasta. Tätä taas on vaikea soveltaa lähisuhdeväkivaltaan, jossa pahoinpitely on voinut olla vuosikausiakin jatkuvaa”, toteaa Niemi.

Akatemiatutkimuksessa Niemi analysoi lainsäädännön rakenteissa olevia sukupuolittuneita käsityksiä, jotka ovat sukupuolineutraaleja, mutta joiden taustalta löytyy sukupuolittuneita rakenteita. Sukupuolen rakentumista oikeudellisissa teksteissä tarkastellaan esimerkiksi prostituutiolainsäädännön kautta, jossa sukupuolineutraalius ei ole täysin ongelmatonta.

”Prostituutiolainsäädännössä toimijat nähdään markkinatoimijoina tasavertaisessa ja neutraalissa markkina-asetelmassa. Tällä puhetavalla kuitenkin verhotaan sukupuolen merkitys toiminnassa sekä sen sisältä löytyvä vahva hyväksikäyttö”, Niemi huomauttaa.

Toiveena tuottaa uutta näkökulmaa sekä työkaluja lain säätämiseen

Tutkimusaineistona Niemi käyttää oikeustapauksia, lainsäädäntöä, lainvalmistelutöitä sekä haastatteluja. Hänen akatemiatutkimuksensa odotetaan yhdistävän sukupuolen tutkimusta ja oikeustiedettä niin, että se edistää ymmärrystä ja tiedontuotantoa molemmilla tutkimusaloilla. Niemi toivoo voivansa tuoda muun muassa uusia työkaluja lain säätämiseen sekä oikeustieteelliseen opetukseen.

”Toivon tutkimuksen nostavan kaikissa lain valmisteluissa mukana olevan sukupuolivaikutusten arvioinnin valtavirtaisemmaksi. Toivon myös tutkimuksen vaikuttavan juristikoulutukseen niin, että jokaisella juristilla olisi perusvalmiudet näiden arviointien tekemiseen ja kykyä käyttää asiantuntijoita silloin kuin tarvitaan erityistä sukupuolen merkitystä koskevaa asiantuntemusta. Oma henkilökohtainen tavoitteeni Minna Canth -akatemiaprofessorina on osallistua aiempaa aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun, johon akatemiaprofessuurin asema mielestäni myös velvoittaa. Sukupuolikysymykset eivät kuitenkaan ole mikään helppo asia”, Niemi päättää.

Teksti ja kuva: Maija Salonen

Viimeksi muokattu 16.11.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »