Turvetuotannon aiheuttamien ympäristökiistojen syyt selviksi

28.5.2014

Turvetuotannon jatkuvasti herättämä keskustelu ja sen aiheuttamat paikalliset ympäristökiistat voidaan tulkita osoituksena epäonnistuneesta viranomaisvalvonnasta. Menossa olevassa tutkimuksessa selvitetään kiistojen taustoja ja syitä. Onko toiminnan ympäristölupapäätöksiä varten saatu luonnontieteellinen tutkimustieto laadukas ja miten sitä on hyödynnetty?

Monitieteinen tutkimusryhmä selvittää parhaillaan, miten tutkimustieto välittyy viranomaisten päätöksentekoon. Hankkeessa "Turvetuotanto ja vesistövaikutusten hallinta" analysoidaan esimerkkitapauksen avulla tutkimustiedon vaikutusta viranomaispäätöksiin ja poliittiseen ohjaukseen.

Juridiikkaan painottuva hanke on osa Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) -tutkimusohjelmaa. Nelivuotinen hanke on puolessavälissä.

"On keskusteltu paljon tutkimustiedon välittymisestä viranomaisille ja tiedon vaikutuksesta päätöksiin. Tässä käsitellään rajattua kohdetta – turvetuotantoa – joten kysymyksen asettelu on täsmällisempää ja analyysissä päästään yleiskeskustelua paljon syvemmälle", sanoo hankkeen johtaja, Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä.

Tutkimusryhmässä on niin ympäristöoikeuden kuin maantieteen, ympäristöpolitiikan ja biologian edustajia. Näin saadaan eri alojen näkemys varsin monimutkaiseen asiaan ja kokonaisuudesta ymmärrettävä. Tutkimuksen kohde on rajattu viranomaisten päätöksentekoon ja oikeudellisiin prosesseihin, jotka ilmenevät valitusprosessien kautta. Selvitetään myös, vaikuttavatko paikalliset näkemykset poliittiseen ohjaukseen ja sääntelyyn.

Vaikutusten vähättely loukkaa paikallisten näkemystä

"Etukäteen tiesimme, että turvetuotantoasioiden käsittelyssä on parantamisen varaa. Turvetuotannolla on vesistövaikutuksia, jotka paikallisesti ovat kielteisiä ja helposti johtavat konfliktitilanteisiin", Määttä sanoo.

"Työn aikana tämä käsitys on vahvistunut. Kielteisten vaikutusten vähättely on hyvin poliittishakuista ja loukkaa paikallisten näkemystä. Viime aikoina on jopa näkynyt puheenvuoroja, ettei turvetuotannolla olisi minkäänlaista ympäristövaikutusta. Tällainen puhe on selvästi ristiriidassa paikallisten näkemysten kanssa."

Määtän mukaan tutkimushankkeen tuloksia voidaan hyödyntää lainsäädäntöä kehitettäessä. Viranomaiset saavat lisää tietoa pohjaksi paremmille päätöksille ja tuomioistuimet saavat arviointia omasta toiminnastaan. Turvetuotannon harjoittajille ja paikallisille ihmisille tutkimus antaa tietoa siitä, miten asioita jatkossa pitäisi käsitellä.

Tapaus Jukajoki tarkempaan selvittelyyn

Tutkimushankkeessa käsitellään sekä laadullista että määrällistä aineistoa. Konkreettisena tapauksena on Kontiolahden Jukajoki, missä kalakuolemat muutamia vuosia sitten kärjistyivät ympäristökonfliktiksi. Jukajokeen tuli valumia Vapon sittemmin lakkautetusta turvetuotannosta Linnunsuolla. Tapauksesta on julkaistu tieteellisiä artikkeleita. Jukajoki on nyt kunnostettavana.

"Jukajoen yhteydessä ennallistamisvelvoitteet tulivat esille. Tapaukseen liittyy paljon paikallisia ristiriitoja ja paikallisen tiedon merkitys nousee keskeiseen rooliin", Määttä toteaa.

"Turvetuotannon ympäristövaikutuksista puhutaan usein muodossa 'kokonaisvaikutus vesistöihin'. Silloin peittyy tosiasia, että tuotannolla on erittäin paljon paikallista merkitystä. Konfliktit ovat paikallisia, mutta miten paikallisten näkemys tilanteesta välittyy päätöksentekoon?"

Tutkimushankkeen määrällinen aineisto koostuu kaikista aluehallintovirastojen tekemistä turvetuotantoa koskevista ympäristölupapäätöksistä, joita on kymmeniä. Niistä selvitetään, miten tietoa on saatu turvetuotannon vesistövaikutuksista ja millä tavalla nämä tiedot ovat vaikuttaneet lupapäätökseen.

Vesistövaikutuksen määrittämisen lähtökohtana on viranomaisen tekemä vesistökohtainen suunnitelma vesien tilan parantamiseksi, joka vuorostaan perustuu EU:n vesipuitedirektiiviin. Vesienhoitosuunnitelman mukaisesti ympäristöluvassa viranomaisen pitää asettaa teknisiä vaatimuksia vesien käsittelyyn turvetuottajalle.

"Kyse on siitä, paljonko lisää kuormitusta voi sallia turvetuotannon kuormittamalle vesistölle. Selvitämme, miten paljon vaadittavaa tietoa tästä saadaan päätöksentekoon ja minkä laatuinen tämä tieto on", Määttä sanoo.

Lupaehtojen rajaukset viestivät toimivasta lainsäädännöstä

Ympäristölupapäätöksistä selvitetään myös, millaiset ovat luonnonsuojelulain mukaiset taustatutkimukset turvetuotannon vaikutuksista suoluontoon. Työ tehdään kirjallisesti viranomaisarvion perusteella.

"Tutkimme lupapäätösten taustaselvityksiä luonnontieteellisestä näkökulmasta ja selvitämme, miten laadukkaasti näitä luonnonarvoja käytännössä on tunnistettu", Määttä sanoo.

Selvitys luonnonarvoista tehdään tapauskohtaisesti ja sen tekeminen on turvetuotantoa suunnittelevan yrityksen vastuulla. Yleensä yritys tilaa selvityksen konsultilta. Laki edellyttää, että selvitykset ovat riittäviä päätöksenteon perustaksi ja asettaa vaatimuksen päätöksentekijälle, jonka tarvittaessa pitää pyytää lisää tietoa.

"Koska turvetuotantoon liittyy niin paljon ristiriitaisia näkemyksiä ja vahvoja paikallisia konflikteja, ympäristölupapäätökset johtavat usein valituskierteeseen tuomioistuimissa", Määttä toteaa.

"Varsin usein valittajana on yritys, joka on tyytymätön lupaehdoissa esitettyihin rajoituksiin. Sekä määräykset vesistövaikutuksista että luonnonsuojeluvaatimukset ovat kiristyneet, jonka johdosta yritys ei ole saanut sellaista lupaa, mitä haluaisi ja mitä on hakenut."

"Tämä on ihan hyvä viesti siitä, että ympäristölainsäädäntömme toimii: on määritetty järkeviä rajoja, kun toiminnasta on selkeätä haittaa", Määttä sanoo.

Teksti: Harriet Öster
Kuvat: Pixmac.fi

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »