Suomen tiede nousuun!

25.3.2014

Suomalaisen Tiedeakatemian ja Suomen Tiedeseuran järjestämässä seminaarissa pohdittiin suomalaisen tieteen nykytilaa. 2000-luvulla tieteen taso on Suomessa seurannut laskevaa käyrää verrattuna edellisen vuosikymmenen huippuvuosiin. Nyt etsittiin avaimia uuteen nousuun.

Emeritusprofessori Gunnar Öquist Uumajan yliopistosta toi samansuuntaisia terveisiä Ruotsista: tieteen taso on laskenut. Tosin se vielä yltää korkeammalle kuin Norja ja pahnanpohjimmainen Suomi. Pohjoismaisessa vertailussa kirkkaassa kärjessä on Tanska, joka lähestyy eurooppalaista kärkeä edustavia Hollantia ja Sveitsiä.

Öquist kertoi, että Ruotsin tieteellä on kaksi suurta haastetta, jotka laskevat tasoa: ongelmat tutkijoiden rekrytoinnissa sekä yliopistojen johtaminen. Yliopistojen johdossa tulisi olla tutkimuspohjalta lähteviä eikä kaupallisen koulutuksen saaneita johtajia. Akateemisella johdolla pitäisi myös olla täysi vapaus tutkijoiden rekrytoinnissa siten, että työpaikat tarjotaan tieteellisesti parhaille hakijoille. Öquistin mielestä juuri rekrytoinnissa on Ruotsissa ongelmia, ja kansainvälistä rekrytointia tulisi tehostaa.

Tieteen tason nostoon ei välttämättä tarvita lisää rahaa vaan uusia ideoita! Käytännöt täytyy päivittää ja virkistää", summasi Öquist.

Emerituskansleri Kari Raivio kävi puheenvuorossaan läpi tieteen tilaa Suomessa.

"Suomen tieteen kansainvälinen arvostus on heikentynyt ja heikentynyt taso näkyy myös Suomen Akatemian tieteen tilaa koskevissa arvioinneissa. Hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on tehdä Suomesta koulutetuin kansakunta vuoteen 2020 mennessä, mutta samaan aikaan hallitus on leikannut yliopistoindeksiä kaksi kertaa, pienentänyt yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuuden kolmasosaan aiemmasta ja on ajamassa alas tutkimuslaitoksia."

Perusrahoitus on siis niukka ja tulevaisuudessa entisestään vähenee, mutta raha riittäisi huomattavasti paremmin, jos se vain käytettäisiin viisaasti. "Vuoden 2010 uusi yliopistolaki loi yliopistoille suuren autonomian ja mahdollisuuden aitoon profilointiin. Sitä ei kuitenkaan ole uuden lain aikana merkittävässä määrin tapahtunut, vaikka yliopistoilla olisi nyt kaikki mahdollisuudet keskittyä vahvuusalueisiinsa", hämmästeli Raivio.

Mitkä ovat sitten suurimmat ongelmat Suomen yliopistolaitoksessa? "Raha ei riitä, koska Suomessa kaikki yrittävät tehdä kaikkea. Lisäksi päällekkäisiä koulutusohjelmia on aivan liikaa: tämänkokoiseen väestöpohjaan kymmenen kauppatieteiden yliopistotasoista koulutusohjelmaa ja viisi lääketieteen tiedekuntaa on liian monta."

"Tutkimukseen ja kehitykseen suunnattu raha on Suomessa pahasti hajautettua. Niin kutsuttuja tiedeyliopistoja on 13 ja valtion tutkimuslaitokset siihen päälle. Resurssit ovat hajallaan. Tutkimukseen ja kehitykseen panostaminen on suhteellisesti Suomessa suurta ja tutkimushenkilöstön määrä maailman kärkeä. Tulokset eivät siitä huolimatta ole hyviä."

Voisi kuvitella pirstaleisen rahoituksen vaikuttavan tähän.

Huippututkimuksessa Suomi rämpii jäljessä

"Huippututkimuksessa Suomi rämpii jäljessä, eikä eniten referoituja julkaisuja ole pystytty tuottamaan", totesi Raivio. "Onneksi kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä on lisääntymässä kaikilla aloilla, koska ne pystyvät keräämään paremmat viittauskertoimet."

Mutta mikä on yliopistojen tärkein tehtävä? "Sijoitus ranking-listalla on toisarvoista verrattuna toiminnan substanssiin sekä tutkimukseen ja opetukseen", painotti Raivio. "Vähintään yhtä tärkeää kuin tutkimuksen laadun parantaminen on oppimistulosten ja opetuksen laadun parantaminen. Mielestäni yliopiston tärkein tuote on hyvin koulutettu nuori ihminen, joka kävelee ulos yliopistosta. Ja laadusta on tultava keskeinen ohjauskriteeri kaikkeen toimintaan."

"Minä en voi teille tutkimuksen laaduksi muuttua!", pahoitteli opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen puheenvuoronsa aluksi, television sketsisarjaa mukaillen, ja nauratti yleisöä.

Rahapula on yleinen valituksen aihe yliopistolaitoksen sisällä, mutta Lehikoinen muistutti, että tänä päivänä rahaa on yliopistojen käytettävissä itse asiassa enemmän kuin koskaan. Jakajia vain on huomattavasti enemmän. "Maan tasavertainen kehittäminen yliopistojen avulla on ollut tavoitteellista ja menestyksekästä politiikkaa. Eikä näin toimita vain Suomessa, vaikka keskustelusta saattaa usein sellaisen kuvan saada. Alueen kasvu ja yliopiston sijainti korreloivat vahvasti keskenään", sanoi Lehikoinen.

Tutkimuksen tekeminen on nykyisen huipputeknologian ja infrastruktuurin aikana koko ajan kalliimpaa. Infrastruktuuri-ongelman ratkaisuksi Lehikoinen suositteli kansainvälistä yhteistyötä, Pohjoismaiden kesken ilman muuta, mutta myös EU:n piirissä.

Yliopistouudistukseen viitaten Lehikoinen kertasi, että kunkin yliopiston strategiasta ja omin voimin luotavasta liikkumavarasta on kyse, kun katsotaan kuinka tutkimuksen taso saadaan nostettua. "Julkinen valta voi sitten avittaa strategian toimeenpanossa. Työkalut siihen ovat säädökset, joiden avulla raha allokoidaan eri toimijoiden välillä."

"Tähän mennessä yliopistot ovat kehittäneet strategioitaan lähinnä retorisesti. Varsinaisia resurssisiirtoja ei ole tehty, vaan uusi on vain tullut kaiken vanhan päälle. Tulevina vuosina yliopistojen liikkumavaraa uusiin avauksiin ja kehittämiseen ei tule mistään muualta kuin yliopistojen omin toimin! Toimiva strategia on enemmän pois valintoja – Vahvuus tulee siitä, että luovutaan jostain ja käytetään vapautuvat resurssit jäljelle jäävien vahvistamiseen", painotti Lehikoinen.

Puolustukseksi Suomelle Lehikoinen kuitenkin muistutti, että tiedemaana Suomi on varsin nuori. Yhteiskunnallinen ja historiallinen konteksti täytyy ottaa arvioissa huomioon, koska korjausliikkeet tehdään niiden mukaan. Verrokeista Hollannissa ja Tanskassa yliopistouudistuskin toteutettiin 25 ja 10 vuotta aikaisemmin.

Teksti: Katri Pajusola
Kuvat: Pixmac.fi

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »