Sosiaalinen media muuttaa paitsi yksilöä myös yhteiskuntaa

19.8.2014

Ihmisten käyttäytyminen, sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja niiden muodostuminen on sosiaalisen median myötä muuttunut. Nykyään digitaalinen jalanjälki syntyykin monesti jo sikiövaiheessa vanhempien ladatessa ensimmäisiä ultraäänikuvia sosiaalisen median kanaviin.

Koska sosiaalisessa mediassa palvelujen sisältö on suurelta osan käyttäjien tuottamaa, käyttäjät luovat myös merkittävän osan palvelun tarjoamasta arvosta. TutkijatohtoriMatti Mäntymäki käsittelee uudenlaista arvon luomista tutkimuksessaan "Asiakasarvo ja arvon luominen sosiaalisessa mediassa".

"Rahataloudessa arvo on jotakin, jota ihminen vaihtaa rahaan. Tutkimuksessa sosiaalisen median arvoksi käsitettiin myös aika. Arvona ajatellaan kokemuksia, joita saa käyttämällä aikaansa sosiaalisessa mediassa", Turun yliopistossa työskentelevä Mäntymäki kertoo.

Hän täsmentää, ettei sosiaalisella medialla tarkoiteta vain yksittäistä mediapalvelua tai Facebookia, vaan se muodostuu useasta palvelusta joita käytetään eri tarkoituksiin. Monipuolisuus näkyy paitsi palvelutarjonnassa myös käyttäjissä: yhden palvelun sisällä olevat käyttäjät tavoittelevat erilaisia arvoja omien motiivien ajamina.

Sosiaalisessa mediassa ihmiset ovat samaan aikaan sisällöntuottajia ja -kuluttajia. Monissa palveluissa onkin kaksi erilaista käyttäjäryhmää. Mäntymäki tarkentaa, että riippumatta tuottajien syvällisemmistä intresseistä, yhteistä käyttäjillä on se, ettei sisältöä tuotettaisi ellei siellä olisi sisällönkuluttajia.

"Sosiaalinen media on kaksipuoleinen markkina, jossa kaksi käyttäjäryhmää, sisältöä tuottavat ja sisältöä kuluttavat, ovat riippuvaisia toisistaan. Myös tuottajan ja kuluttajan roolit ovat hämärtyneet. Jokainen sosiaalisen median käyttäjä on kuluttaja, tuottaja ja palveluntuottajan näkökulmasta myös osa tuotetta ja raaka-aine."

Narsisti ja tirkistelijä tarvitsevat toisiaan

Ajan ja rahan lisäksi ihmiset tarjoavat sosiaalisen median palveluissa myös elämänsä tapahtumia joskus hyvinkin avoimesti. Jossain tapauksissa tämä saattaa saada narsistisia tai ekshibitionistisia piirteitä. Ekshibitionistinen sisältö taas tarjoaa mahdollisuuksia tirkistelyyn eli voyeurismiin, joka ylittää normaalin uteliaisuuden rajat.

"Viime aikoina on alettua tutkia sosiaalisen median käytön yhteyttä narsismiin ja jopa psykopatian piirteisiin. Vaikka onkin vaikea sanoa mikä on syy ja mikä on seuraus, on hyvä että myös sosiaalisen median kielteisiin puoliin kiinnitetään huomiota", toteaa Mäntymäki.

Vaikka elämästään haluaisi jakaa pienimmätkin onnen hetket, on syytä muistaa, että kerran jaettua tieto on hyvin vaikea 'pyyhkiä pois'. Myös jaettujen kohteiden omistajuus voi edelleenkin yllättää joitain sosiaalisen median käyttäjiä.

"Kannattaa ajatella, että kaikki palveluissa jaettu sisältö on lähtökohtaisesti palveluntuottajan omaisuutta. Emme tiedä miten palveluntuottajat näitä tietoja käyttävät, emmekä edes ketkä tai mitkä ovat palveluntuottajia parin vuoden kuluttua. Käyttäjien tarjoaman ja jakaman tiedon jalostaminen ja myyminen on osa palveluntuottajien liiketoimintamallia. Yksittäisellä käyttäjällä on hyvin vähän näkyvyyttä siihen, mitä tietoa hänestä myydään tai annetaan ilmaiseksi kolmansille osapuolille", Mäntymäki huomauttaa.

Sosiaalinen media muokkaa yhteiskuntaa

Tutkittaessa sosiaalista mediaa, tutkitaan samalla laajemmin myös ihmisten käyttäytymisen muutosta. Esimerkiksi käyttäytymisen muutoksesta Mäntymäki nostaa puhelimen käytön.

"Nykyään ihmiset soittelevat enää harvoin toisilleen, koska kommunikointi hoidetaan pikaviestien avulla Facebookissa tai vaikka WhatsApp-sovelluksella. Nuoria ja heidän käyttäytymistään tutkineet ovat havainneet, että nuorille soittaminen voi olla jopa todella kiusallista. Viestejä voidaan lähettää paljon, mutta soittaminen luokitellaan todella intiimiksi. Sukupolvinäkökulmasta tämä on todella mielenkiintoinen ilmiö".

Yhteiskunnalliseen muutokseen on reagoitu myös mediassa. Tutkijan mielestä riskeistä ja negatiivisista puolista keskusteleminen on hyvä asia, mutta turha dramatisointi voitaisiin jättää.

"Joskus kuulee nuoria varoiteltavan, että Facebookissa tai Instagramissa julkaistut bilekuvat estävät työpaikan saannin tulevaisuudessa. Itse olisin rekrytoijana hämmästyneempi, jos nuoresta ihmisestä löytyisi verkosta vain kiillotettu LinkedIn-julkisivu".

Mäntymäen mukaan työelämässä tulee näkymään sosiaalisen median tuomia muutoksia muuallakin kuin rekrytointitilanteessa. Hänen mukaansa oleellinen muutos ihmisten käytöksessä on jo tapahtunut, ja työelämän muutos on vain seurausta käytöksen muutokselle ja tekniikan kehitykselle. Sosiaalinen media lisää myös organisaatioiden läpinäkyvyyttä.

"Perinteisesti on totuttu fyysiseen työpaikalla oloon ja siihen, että työpaikalle tullaan tekemään 8 tunniksi työnantajan määräämiä työsuoritteita. Tulevaisuudessa tällainen selvärajainen työelämä on osa yhä harvemman arkipäivää. Toisaalta perinteiset teolliset työpaikat vähenevät, asiantuntijatyö pirstaloituu ja muuttuu freelance-tyyppiseksi. Samalla osa ihmisistä putoaa ehkä pysyvästi työelämän ulkopuolelle", tutkija pohtii.

Laajennettu todellisuus on tulevaisuutta

Ihmiskunta keksii Mäntymäen mukaan uusia teknologioita nopeammin, kuin osaa mukauttaa omaa käyttäytymistään niihin sopivaksi. Tämä selittää osaltaan sen, miksi vaikkapa verkkokauppa näytti pitkään ikuiselta suurelta lupaukselta.

"Olemme kaiken kaikkiaan vasta aivan alkutekijöissä ja kokeiluvaiheessa mitä tulee vuorovaikutukseen näissä digitaalisissa kanavissa. Esimerkiksi Googlen silmälaseihin voidaan hakukonetulosten lisäksi heijastaa rinnakkainen todellisuus, jossa voisi käydä tervehtimässä tuttuja avatareja", hän visioi.

Teksti: Maija Salonen
Henkilökuva: Heidi Tetri
Muut kuvat: Pixmac.fi

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »