Onnistunut koulunaloitus vaatii lapselta sinnikkyyttä

7.2.2014

Pienen koululaisen opintien onnistuneella alulla on iso merkitys lapsen tulevalle oppimiselle, kehitykselle ja hyvinvoinnille. Läheskään aina koulunaloitus ei kuitenkaan suju myönteisesti. Suomalaiset ja eteläafrikkalaiset tutkijat paneutuvat nyt yhteistyössä lasten onnistuneen koulunaloituksen perusteisiin.

"Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että Etelä-Afrikassa ja Suomessa on kasvava määrä lapsia, jotka sopeutuvat huonosti koulunaloitukseen", kertoo hanketta johtava professori Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopistosta. "Haluamme selvittää, minkälaista sinnikkyyttä onnistunut koulunaloitus vaatii lapselta erityisesti silloin, kun hänellä ei lähtökohtaisesti näyttäisi olevan siihen parhaita edellytyksiä. Meitä kiinnostaa se, mitkä sosiaaliset mekanismit säätelevät syrjäytymisvaarassa olevan lapsen sinnikkyyden ilmenemistä."

"Itse asiassa koulunaloituksesta on paljon tutkimusta entuudestaan. Me haluamme nyt perehtyä aiheeseen yhteiskunnallis-ekologisesta näkökulmasta ja tutkia niitä sosiokulttuurisia prosesseja, jotka ovat juurtuneina lapsen ympäristöön. Lähdemme siitä, että lapsen sinnikkyys on kulttuurisesti määrittyvää", kuvailee hankkeen toinen johtaja professori Linda Theron North-Westin yliopistosta Etelä-Afrikasta.

Tutkimushanketta rahoittavat Suomen Akatemia ja Etelä-Afrikan kansallinen tutkimusrahoittaja NRF, joiden ensimmäisestä yhteishausta Kumpulaisen ja Theronin johtama hanke sai rahoitusta. Yhteensä rahoitetaan viittä lapsiin ja nuoriin keskittyvää suomalais-eteläafrikkalaista tutkimushanketta vuosina 2013 – 2016.

Tutkijoiden yhteistyöllä on kuitenkin pidemmät juuret ja yhteistyön kummina on toiminut kanadalainen professori Ann Cameron. "Olin perustamassa kansainvälistä tutkimusryhmää erään tutkimusaiheen ympärille. Mukana oli jo tutkijoita Etelä-Afrikasta, Isosta-Britanniasta, Italiasta, Brasiliasta ja Kanadasta. Halusin vielä mukaan tutkijan Suomesta ja Kristiina esiteltiin minulle. Näin tutustuimme keskenämme", Ann Cameron kertoo.

"Ja kun yhteishaku Etelä-Afrikan tutkimusrahoittajan kanssa avattiin, vinkkasin siitä välittömästi Lindalle", Kristiina Kumpulainen sanoo. "Teimme tutkimussuunnitelmaa ja hakemusta Lindan ryhmän kanssa tiiviissä yhteistyössä virtuaalisesti." Tutkimusryhmät kokoontuivat hankkeen ensimmäiseen tapaamiseen Helsinkiin tammikuussa.

Lapsilähtöistä tutkimusta

Lasten koulunkäyntiin ja muuhun arkeen perehdytään tutkimuksessa lapsilähtöisesti osallistavan tutkimustoiminnan kautta. "Hyödynnämme osallistavia visuaalisia tutkimusmetodeita. Toisin sanoen lapset tuottavat itse videoita, valokuvia ja piirustuksia omasta koulunkäynnistään ja arjen hetkistä. Dokumentoimalla omaa elämäänsä, lapset tulevat välittäneeksi meille tietoa siitä, mikä heitä innostaa arjessa ja keitä ovat heille tärkeät ihmiset, jotka kannustavat koulutiellä", Kristiina Kumpulainen kuvailee. Lasten tuottamasta aineistosta kootaan digitaalinen arkisto, jota voi hyödyntää myöhemminkin tutkimuksessa ja kasvatusalan ammattilaisten koulutuksessa.

"Meidän lähtökohtamme on, että lapsen sinnikkyys koulunaloituksessa ja koulunkäynnissä rakentuu päivittäisten tapahtumien kautta, minuutti minuutilta ja tunti tunnilta. Sinnikkyys rakentuu arjessa", professorit kuvailevat.

Tutkimuksen aikana seurataan kymmentä lasta kummassakin maassa toisesta kouluvuodesta alkaen. Koska tutkimuskohteena on erityisesti lapsen sosioekologinen ympäristö, tutkijat haastattelevat laajasti lapsen perheenjäseniä, opettajia ja lapselle muuten tärkeitä ihmisiä. "Olemme perustaneet tutkimuksen tueksi myös neuvoa-antavia ryhmiä, jotka auttavat meitä ymmärtämään yhteisöä. Opettajista ja rehtoreista koostuvat ryhmät auttavat meitä myös havaitsemaan koulunaloitukseen liittyviä riskejä kussakin yhteisössä ja kunkin lapsen kohdalla", Linda Theron sanoo.

Mikä on sitten tutkijoiden mielestä se lisäarvo, minkä tälle tutkimukselle antaa kansainvälinen yhteistyö?

"Tieto lasten sinnikkyydestä ja sen syntymekanismeista eri kulttuureissa ja ympäristöissä on tärkeää koulusiirtymien ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Vertailemalla eri maista saatavia tutkimustuloksia, voimme tehdä johtopäätöksiä siitä, mitkä koulunaloituksen onnistumiseen liittyvät prosessit ovat universaaleja, mitkä taas kulttuurisidonnaisia tai tiettyyn yhteisöön liittyviä. Tällä tiedolla on käyttöä, kun kehitetään sellaisia toimintamalleja, jotka ehkäisevät lasten syrjäytymistä ja epäarvoisuutta."

Teksti: Riitta Tirronen
Henkilökuvat: Anita Westerback
Etusivun kuva: Pixmac.fi

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »