Neuroinformatiikka on insinöörien ja luonnontieteilijöiden yhteistyötä

16.9.2014

Neuroinformatiikassa on tarvetta koulutukselle, sillä jo pelkästään kansainvälisissä neurotieteen tutkimusrahoitushakukriteereissä edellytetään neuroinformatiikan osaamista. Neuroinformatiikka tukee yksittäisten tietojen kokoamista kokonaisymmärrykseksi aivojen toiminnasta. Lähtökohdiltaan kyseessä on erittäin kansainvälinen ala, jonka kansainvälisen koordinoinnin tukemiseen on perustettu International Neuroinformatics Coordinating Facility -järjestö.

Marja-Leena Linne ja Ulla Ruotsalainen Tampereen teknillisestä yliopistosta toimivat aktiivisesti International Neuroinformatics Coordinating Facility -järjestössä (INCF). Linne vaikuttaa siellä jäsenenä alan maailman laajuista koulutusta kehittävässä komiteassa.

"Olemme osallistuneet järjestön perustamisvuodesta 2005 alkaen koulutuksen ideoimiseen ja kehittämiseen. Koulutuksen tarkoituksena on ollut tuoda insinöörit, luonnontieteilijät, biologit ja lääkärit yhteen neuroinformatiikan puitteissa. Olemme kartoittaneet neurotieteellistä tietämystä ja selvitelleet neuroinformatiikkaan liittyviä ongelmia ja esteitä yhteistyölle", yliopistotutkija Linne signaalinkäsittelyn yksiköstä kertoo.

"Koulutuksessa on keskitytty kesäkoulujen järjestämiseen. Varsinaisia neuroinformatiikan koulutusohjelmia on lähinnä isoissa maissa - kansainväliset kesäkoulut ulottavat mahdollisuuden tutustua alaan myös muille."

Suomen osallistumisesta INCF-järjestön toimintaan vastaa Suomen Akatemia.

INCF:n Suomen yksikkö on järjestänyt myös lyhyitä neuroinformatiikan eri aihealueisiin keskittyneitä kursseja ja työpajoja. Ruotsalainen kertoo niiden kerryttäneen kokemusta koulutuksen tarpeista ja hyvistä koulutuskäytännöistä.

"Neuroinformatiikan koulutuksen tarpeesta kertoo paljon se, että ensimmäiset tunnit menivät sen selittämiseen, mitä neuroinformatiikka on. Ja se, että kansainvälisiin neurotieteen tutkimusrahoitushakuihin sisältyy nykyään yhtenä kriteerinä neuroinformatiikan osaaminen ja soveltaminen", Ruotsalainen huomauttaa.

TTY:llä neuroinformatiikan parissa työskentelevät yhdessä muun muassa signaalinkäsittelyn, matematiikan, ohjelmistotekniikan ja biotieteiden asiantuntijat sekä opiskelijat. Opiskelijoista moni on käynyt INCF:n järjestämillä kursseilla ja kesäkouluissa. Linne korostaa, että noin 25 suomalaisen kouluttautuminen neuroinformatiikan osaajiksi on paljon Suomen tieteen mittakaavassa.

"Koulutuksen kautta heillä on nyt myös kansainväliset kontaktit, joilta kysyä vaikkapa tutkimus- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Opiskelijoita on käynyt lisäksi vierailuilla kursseilla tapaamiensa professorien laboratorioissa. INCF tukee taloudellisesti tällaisia vierailuja."

Yhteiset tietokannat helpottavat datan saattamista avoimeksi koko tiedeyhteisölle

Suomen neurotiede on hyötynyt INCF:stä myös pääsemällä mukaan neuroinformatiikkaa käyttävien neurotutkijoiden yhteistyöverkostoihin. Konkreettisena esimerkkinä on EU:n rahoittama Human Brain Project, jossa luodaan perustaa tietotekniikkaan pohjautuvalle neurotieteen tutkimukselle. TTY:ltä siihen osallistuu Marja-Leena Linnen johtama laskennallisen neurotieteen tutkimusryhmä.

"Lisäksi neurotutkijat Suomessa hyötyvät mahdollisuudesta saada muualla neurotutkimuksissa hankittua dataa ja tutkimustuloksia käyttöönsä omissa tutkimusprojekteissaan", Linne lisää.

INCF perustettiin mahdollistamaan eri maiden aivotutkimusaineistojen entistä laajempi hyödyntäminen niin yksittäisten tutkijoiden kuin tutkimusryhmien toimesta. Aivotutkimusryhmien tutkimusaineistoja on paljon, mutta niiden saatavuudessa on ollut parannettavaa. Ulla Ruotsalainen korostaa, kuinka tutkimusaineistojen ja -tulosten yhteen kokoaminen hyödyttää merkittävästi neurotiedettä.

"Toiminnan tärkeä tavoite on kansainvälisten aivotutkimustulosten kokoaminen yhtenäisemmäksi ymmärrykseksi aivojen toiminnasta", Ruotsalainen sanoo.

INCF:n aivotutkimustietokannat ovat avoimia. Kansainvälisen neurotiedeyhteisön käyttöön kehittämässään DataSpace-tietokannassa voi tietoja jakaa aluksi vain tutkijan omaan tai tutkimusryhmän käyttöön. Kun tutkimustulokset on julkaistu, voidaan data saattaa avoimeksi kaikille muuttamalla vain käyttörajoituksia.

"Tietokantojen ja datan käytön helpottamiseksi INCF pyrkii yhdenmukaistamaan neurotieteen sanastoa sekä mittauslaitteistojen tuottaman datan esitystapoja", Ruotsalainen lisää.

Aivojen toiminnan ymmärtäminen on tärkeää aivosairauksien hoidon ja tulevaisuudessa myös tautien ehkäisyn kannalta. Hyväksikäyttämällä tietoa aivojen toiminnasta normaalitilassa voidaan tutkia sairausprosesseja.

Lue lisää aiheesta:
Marja-Leena Linne & Ulla Ruotsalainen, Neuroinformatiikka – tietotekniikkaa ja aivotutkimusta. Tieteessä tapahtuu, Vol 31, Nro 4.http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/8253


Teksti: Mia Hemming
Henkilökuvat: Tanja Mikkola, Creastock

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »