Mielenterveys on monien asioiden summa työelämässäkin

14.5.2014

"Aiemmin on tutkittu paljon sairauden syntymistä, mutta nyt painopiste on siinä, kuinka sairastuneen työssäolo sekä töihin paluu onnistuu esimerkiksi sairausloman jälkeen", akatemiatutkija Marianna Virtanen toteaa.

Tutkimusprofessori, akatemiatutkija Marianna Virtanen (oik.) sekä erikoistutkija Jenni Ervasti tekevät tutkimustyötä Työterveyslaitoksen "Mielenterveys ja kognitiivinen toimintakyky" -tiimissä. Heidän hankkeessaan on tavoitteena kartoittaa, kuinka työssään voi menestyä esimerkiksi kroonisen sairauden kanssa tai millaisia haasteita masennus, liiallinen alkoholinkäyttö sekä tyypin 2 diabetes tuovat arkeen ja työssä selviytymiseen.¨

 

Masennus yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja

Työterveyslaitoksen tutkimusaineistojen keruu on aloitettu parisenkymmentä vuotta sitten. Virtanen on ollut mukana vuodesta 1999. Tutkimuskohteena on mielenterveys ja siitä erityisesti masennus, joka on yleisin työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen aiheuttaja työikäisen väestön keskuudessa. Taustalla on usein jokin elämänkriisi tai tapahtuma. Jopa yhdeksän kymmenestä masentuneesta osaa tunnistaa tilan laukaisseen tekijän. Se voi liittyä työhön, yksityiselämään tai olla yhdistelmä kumpaakin. "Työpaikkakiusaaminen on yksi voimakkaimpia tekijöitä. Se saa koko itsetunnon koetukselle ja kiusaamisen kohde voi joutua eristetyksi omasta yhteisöstään", Virtanen sanoo.

Toinen tärkeä painopistealue tutkimuksessa on tyypin 2 diabetes sekä muut länsimaissa yleiset terveysongelmat. "Olemme tutkineet paljon työolotekijöitä, eli selvittäneet, voiko henkisillä työoloilla ja niistä johtuvalla stressillä olla merkitystä masennuksen puhkeamisen lisäksi alkoholin ongelmakäytön, sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen kanssa", Virtanen kuvailee. "Sairaudet valikoituivat tutkimukseen niiden voimakkaan yleistymisen takia. Alkoholinkäyttö on työikäisillä iso haaste".

Pitkäkestoinen stressi kuormittaa

Pitkäkestoinen stressi voi tehdä suurta vahinkoa. Se aktivoi HPA-akselin aktivitaation, joka saa kortisolihormonin lisääntymään. Veren sokeripitoisuus kohoaa ja glukoosivarastot otetaan käyttöön. Stressaantuneilla ihmisillä tila jää helposti päälle, mikä lisää suomalaisten uuden kansantaudin, tyypin 2 diabeteksen riskiä. Stressi voi myös kasvattaa ruokahalua ja hiilihydraatteja tulee syötyä enemmän. Diabetes puhkeaa usein keski-iässä. Se saattaa pysyä hallinnassa jopa elämäntapamuutoksilla, mutta vaatii monasti myös lääkitystä.

Mikä sitten aiheuttaa stressiä? Toisin kuin voisi luulla, pelkästään kiire tai työn vaativuus eivät vaikuta yhtä voimakkaasti kuin esimerkiksi niihin yhdistynyt hallitsemattomuuden tunne. Jos työntekijä kokee, ettei pysty vaikuttamaan työtahtiin, ei tiedä aikatauluja eikä pysty säätelemään omaa tekemistään, hän stressaantuu. Jos lisäksi tuntuu, ettei ponnisteluja huomioida esimerkiksi palkkauksessa tai etenemismahdollisuuksilla, stressin vaikutukset kasvavat. Johtaminen on avainasemassa stressin syntymisessä, sen ehkäisemisessä sekä sairauspoissaolojen määrässä. Johtamisen tulee olla tasapuolista ja työpaikan sääntöjen kaikille samoja, esimiehiin on voitava luottaa ja johdon on kyettävä myöntää virheensä.

 

Tavoitteena kartoittaa riskitekijöitä

Tutkimustuloksissa analysoidaan valmista, Työterveyslaitoksen Kuntasektorin henkilöstön hyvinvointi -nimistä aineistoa. Siinä on seurattu yli 10 vuotta 10 kaupungin ja 21 sairaalan henkilöstöä. Kyseessä on 50 000 ihmisen kohortti, joille lähetetään parin vuoden välein kyselylomakkeita. Heiltä tiedustellaan muun muassa työstä, perheestä ja elämäntavoista, kuten tupakoinnista, alkoholinkäytöstä ja liikunnasta.

Hankkeessa on vertailukohtana myös englantilainen aineisto, suomalaisen ministeriön kaltainen Whitehall Lontoosta. Mukana on julkisen sektorin työntekijöitä aina lähetistä ministeriin saakka. "Biologista aineistoa on paljon. Heistä on otettu runsaasti verikokeita ja tehty fysiologisia mittauksia", Virtanen sanoo ja lisää, että monelle tutkituista tulivat yllätyksenä mm. kohonneet verensokeriarvot. Kolmas aineisto on ranskalainen Gazel-aineisto, jossa työntekijöille on tehty kyselyjä joka vuosi.

Sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet, kuolleisuus sekä sairaalahoidot ovat erityisen tarkastelun alla. Tavoitteena on kartoittaa riskitekijöitä, jotka saattavat edesauttaa esimerkiksi sydän- tai verisuonitaudin puhkeamiseen. Jo nyt on löytynyt kytkös epävarman työsuhteen ja mainittujen sairauksien välillä – joskaan se ei ole kovin vahva. "Esimerkiksi tupakointi on huomattavasti epävarmuutta vaarallisempaa, sillä se lisää riskiä sata prosenttia epävarmuuden lisätessä sitä vain 19 prosenttia", Virtanen muistuttaa.

Lyhyempi työviikko pidentäisi työuraa

Juuri nyt ajankohtaista on esimerkiksi se, kuinka taloudellinen taantuma vaikuttaa työntekijöihin. "1990-luvun laman yli seurattiin yhtä kuntaa ja rajut henkilöstövähennykset vaikuttivat merkittävästi jäljelle jääneiden henkilöiden työuraan aiheuttaen sairauspoissaoloja ja mielenterveysongelmia", Virtanen kuvailee. "Kuntasektorilla on aiemmin ollut paljon vakituista henkilökuntaa ja niitä on pidetty siinä suhteessa hyvinä työpaikkoina. Kun nyt tulee uusi kysely, saa nähdä, onko tilanne muuttunut", hän lisää.

Erityisen tyytyväisiä työntekijöitä ovat tutkimusten mukaan sellaiset, jotka pystyvät itse säätelemään omaa työaikaansa. Mahdollisuus esimerkiksi lyhyempään työviikkoon, työvuorojärjestelyihin vaikuttamiseen tai virkavapaaseen saattaa innostaa pidentämään työuraa jopa eläkeiän yli. Se näkyi tutkimuksessa erityisesti masennusoireita potevilla. Paluu töihin sairauslomalta oli sen sijaan huomattavasti vaikeampaa pätkätyössä kuin vakituisessa työsuhteessa olevalle.

Suomen Akatemian viiden vuoden rahoitus antaa Virtaselle ja Ervastille mahdollisuuden keskittyä täysin tutkimustyöhön. "Olen siitä erittäin kiitollinen", Virtanen toteaa.

Teksti: Katri Kallionpää
Henkilökuva: Heidi Tetri
Muut kuvat: Pixmac.fi

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »