Ilmastonmuutos kiihdyttää kuusen kasvua

25.3.2014

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa metsiin monin eri tavoin. Paranevat kasvuolosuhteet nopeuttavat puiden kasvua ja aikaistavat harvennushakkuiden ajankohtaa erityisesti kuusivaltaisissa metsissä. Samanaikaisesti myös tuhoriskit kasvavat.

Metsäntutkimuslaitoksen (METLA) erikoistutkija, dosentti Raisa Mäkipää tunnustaa kuuluvansa ihmisiin, jotka kokevat työskentelevänsä unelma-ammatissa.

”Työni sisältö on jatkuvasti merkityksellistä, mielekästä ja kiinnostavaa. Koskaan ei tule sellaista oloa, etteikö voisi oppia mitään uutta”, kiteyttää Raisa Mäkipää keskellä raikkanvihreää tutkimusmetsää.

Metsä- ja maataloustieteen tohtoriksi väitellyt biologi viihtyy selvästi maaliskuisessa havumetsässä, missä lukuisat erilaiset sammaleet hehkuvat erityisen vihreinä muutaman hentoisen lumiläikän korostamina. Lämpötila on plussan puolella, eikä suksia tarvita. Poikkeuksellisen lämpimänä jatkunut kevätsää simuloi tulevaisuuden oloja.

”Tältä näyttää Etelä-Suomen maaliskuun keskimääräinen sää vuonna 2050. Toki tulee vaihteluita mutta tähän suuntaan ollaan matkalla. Lämpötila nousee, ja kasvukausi pitenee”, sanoo Mäkipää.

Ilmastonmuutos vaikuttaa metsiin 

Suomen Akatemia myönsi nelivuotisen rahoituksen Raisa Mäkipään tutkimuskonsortiolle ”Metsänkasvatuksen taloudellinen optimointi muuttuvassa ilmastossa”. Hanke kuuluu laaja-aiheiseen, monitieteiseen FICCA-tutkimusohjelmaan, jossa on tarkasteltu ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja hallintaa sekä yhteiskunnallisen että luonnontieteellisen tutkimuksen keinoin.

Metsätieteitä edustavassa Mäkipään hankkeessa on työskennellyt hänen lisäkseen toinen Suomen Akatemian rahoittama tutkija, Tapio Linkosuo, joka on erikoistunut ekosysteemin toiminnan mallintamiseen. METLAssa tutkimukseen on osallistunut myös muita tutkijoita, tilastotieteilijöitä, suunnittelijoita sekä maasto- ja laboratoriohenkilökuntaa. Yhteistyössä Helsingin yliopistossa työskentelevän professoriOlli Tahvosen tutkimusryhmän kanssa ekosysteemimallitus on liitetty taloudelliseen optimointiin.

Nyt eletään FICCA-tutkimusohjelman päätösvuotta. Myös Mäkipään edustama hanke on edennyt loppusuoralle suunnitelmien mukaisesti. Noin kolme neljäsosaa töistä on tehty ja pääpaino on nyt tulosten raportoinnissa ja tutkimusjulkaisujen kirjoittamisessa.

”Suomen kaltaisessa maassa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat keskeinen kysymys mutta olemme analysoineet myös ilmastonmuutoksen hidastamismahdollisuuksia. Boreaaliset metsät toimivat hiilinieluna, joka sitoo ilmakehästä hiilidioksidia biomassan ja maaperän pitkäaikaiseen varastoon. Näin ne hidastavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua ja hillitsevät ilmastonmuutoksen etenemistä.”

Muuttuvan ilmaston vaikutuksia metsiin on tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen. Mäkipään mukaan metsänhoitoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva tiedonpuute on ilmeinen.

”Ilmastonmuutoksesta on tulossa niin paljon ongelmia, että nyt ei voi tuudittautua uskomaan, ettei mitään hätää ole. On ajankohtaista siirtyä miettimään, miten ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua parhaiten ja pitäisikö suosia tiettyjä puulajeja vai kasvattaa sekametsää, jos metsiä edelleen hoidetaan ja hyödynnetään taloudellisesti”, täsmentää Mäkipää.

Kuusikkojen tulevaisuus

Mäkipään tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, miten puiden kasvu muuttuu ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sekä miten metsänhoitomenetelmät vaikuttavat puiden kasvuun nykyisessä ja muuttuvassa ilmastossa ja pitäisikö niitä muokata tulevaisuudessa.

Tutkimuskohteena olevia puita on havainnoitu ja tutkittu kokeellisesti METLAn Haapasensyrjän tutkimusyksikössä Lopella. Seurattuja puita ovat olleet kuusi, mänty ja koivu. Tähän asti painopiste on ollut kuusen mallittamisessa. Mallit ovat työkalu, jolla ennustetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia puiden kasvuun. Niiden kehittelyssä on käytetty valtakunnallisia ja myös kansainvälisiä aineistoja.

”Nykytietämyksen valossa näyttäisi siltä, että muuttuvassa ilmastossa havupuuvaltaiset metsät menestyvät aivan hyvin, jos tuhoriskit eivät realisoidu. Eli kasvuolosuhteet paranevat mutta myös tuhoriskit kasvavat”, sanoo Mäkipää.

Puut hyötyvät ilmastonmuutoksen myötä pidentyvästä kasvukaudesta. Metsien kasvuolosuhteet paranevat myös maaperän ravinnekierron vilkastumisen ansiosta. Tästä hyötyy erityisesti kuusi, joka tarvitsee paljon ravinteita. Toisaalta myös kuusen tuholaiset hyötyvät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Potentiaalisesti kuusen kasvu voi lisääntyä jopa enemmän kuin muiden puulajien kasvu, jos tuhot pysyvät kurissa.

”Jos riskitekijät - voimakkaat tuulet, hyönteiset ja sienitaudit - lisääntyvät ja aktivoituvat, voi metsillemme käydä ennustamaamme huonommin.” 

Harmina juurikääpä

Dosentti Mäkipään mukaan merkittävin kuusen kasvutappioita aiheuttava tekijä eteläisessä Suomessa on juurikääpä, joka lahottaa kuusen tyveä ja juuristoa. Metsäpatologiaan erikoistuneet tutkijat, esimerkiksi professori Jarkko Hantulanryhmä, etsivät juurikäävän torjuntaan uusia keinoja sienten biologiaa ja viruksia tutkimalla. Pahimmillaan juurikääpä voi lahottaa kuusen sydänpuuta useiden metrien matkalta. Lahonnut kuusi kaatuu helposti voimakkaassa tuulessa. 


Juurikääpä leviää kuusikossa juuristosta juuristoon ja itiöinä metsiköstä toiseen. Ilmastonmuutos kiihdyttää sen leviämistä. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa metsätaloudelle  jo nyt useiden kymmenten miljoonien eurojen vahingot vuosittain.

”Juurikääpä saattaa olla tulevaisuudessa se tekijä, joka estää kuusen kasvatuksen tai tekee siitä kannattamatonta. Juurikääpää torjutaan kantojen käsittelyllä hakkuiden yhteydessä. Jos kuusikko on täysin juurikäävän saastuttama, vaihdetaan puulajia. Juurikääpä ei leviä koivikossa. Kun koivut hakataan 60-80-vuotiaina, alueelle voi taas istuttaa kuusia”, kertoo Mäkipää.

Mäkipää on jo aloittanut Suomen Akatemian rahoittaman toisen hankkeen, jossa hän keskittyy tutkimaan lahottajasienten ekologiaa ja niiden merkitystä ravinnekierrossa. Tutkimus jatkuu vuoteen 2016 saakka.

Hakkuuikä alenee

Kun ilmastonmuutos nopeuttaa puiden kasvua, ne myös varttuvat nopeammin hakkuuikään. 

”Olemme tekemässä arvioita siitä, mikä olisi optimaalinen ajankohta harvennushakkuulle. Tässä vaiheessa voi sanoa sen verran, että jos nykyilmastossa ensimmäinen harvennushakkuu tehdään, kun puut ovat 40-vuotiaita, niin ilmastonmuutos voi aikaistaa ensimmäistä hakkuuta noin viidellä vuodella ja toista noin kymmenellä vuodella. Tämä ei kuitenkaan vielä kerro, mikä olisi optimaalista metsänomistajan kannalta. Taloudellisia optimiratkaisuja harvennuksille on etsitty ja löydetty professori Olli Tahvosen ryhmän tekemissä tutkimuksissa”, kertoo Mäkipää.

Talousmetsien käsittelyvalinnoilla voi vaikuttaa metsien hiilitaseeseen, hillitä ilmastonmuutosta sekä edistää sopeutumista ilmastonmuutokseen. Mikäli metsästä viedään kokopuukorjuun yhteydessä kaikki hakkuutähteet, se vaikuttaa maaperän ravinnemäärään ja metsän kasvu heikkenee.

”Metsänomistajan kannattaisi jättää hakkuutähteet metsään, jos haluaa välttää kasvutappiot. Mutta jos niistä maksetaan jotakin, niistä saatavat tulot saattavat muuttaa kuvioita. Jos havumetsään jätettäisiin vaikka vain vihreät neulaset eli ravinnepitoisimmat osaset, kasvutappio olisi pienempi.”


Teksti ja kuvat: Suvi Ruotsi 

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »