Eläinten käyttäytyminen kiehtoo niin tutkijoita kuin eläinten omistajiakin

22.4.2014

Niin tavalliset eläinten omistajat kuin tutkijatkin miettivät soveltavasta etologiasta tuttuja kysymyksiä. Tutkimusrahoitus keskittyy tuotantoeläimiä käsittelevään tutkimukseen - muut eläimet tutkimuskohteina ovat harvinaisia. Soveltavalla etologian tutkimuksella voi kuitenkin perehtyä myös villieläinten käyttäytymiseen esimerkiksi silloin, kun niiden ja ihmisten reviirit kohtaavat.

Vuoden dosentiksi valittu Laura Hänninen pitää Suomessa toteutettavaa soveltavaa etologiaa kansainvälisesti hyvin tunnettuna. Tutkijat ovat kysyttyjä puhujia ja ansioituneita kirjoittajia arvostetuissa kansainvälisissä julkaisuissa.

"Lisäksi esimerkiksi suomalainen kotieläinten hyvinvointitieteen professori Anna Valros on alan kansainvälisen tiedejärjestön senioripresidentti", soveltavan etologian dosentti Hänninen mainitsee.

"Mielestäni ihmisen vaikutuksen alaisten eläinten käyttäytymistarpeiden ymmärtäminen on levinnyt tiedeyhteisön ulkopuolellekin. Ihan tavalliset eläintenomistajatkin miettivät niitä asioita."

Soveltavan etologian merkitys alkoi huomattavasti kasvaa 60-luvulla. Silloin määriteltiin niin sanotut eläinten viisi vapautta niiden hyvinvoinnin tueksi. "1960-luvulla herättiin siihen, että ihmisen toiminta vaikuttaa esimerkiksi tuotantoeläinten käyttäytymiseen ja niiden hyvinvointiin. Silloin myös perustettiin mainitsemani kansainvälinen tiedejärjestö", Laura Hänninen kertoo.

Hänninen valmistui itse eläinlääkäriksi 90-luvun puolivälissä.

"Lähdin pian valmistumiseni jälkeen mukaan vasikoiden käyttäytymistä tutkivaan projektiin, ja sen myötä jäin tälle uralle. Urani aikana asenteet ovat huomattavasti parantuneet suhteessa tuotantoeläinten hyvinvointiin. Toivon suuntauksen johtavan siihen, että myös Suomessa kuluttajat voisivat valita eläinten reilun kohtelun tuotteita."

Lemmikkieläinten käyttäytymistarpeista ei ole tutkittua tietoa

Parhaillaan Laura Hänninen johtaa muun muassa vasikoiden vaihtoehtoisia nupoutuskeinoja tutkivaa projektia. Projektissa keskitytään vasikoiden nupoutuskipuun ja ylipäänsä hyvinvointiin nupoutuksen yhteydessä.

"Eläinten uneen ja lepoon sekä kipuun ja sairauskäyttäytymiseen liittyvät kysymykset ovat tämän hetkisiä mielenkiintoisia tutkimusaiheita", Hänninen lisää.

"Toivoisin vielä enemmän perustutkimusta emo-jälkeläissuhteista, varhaisen kasvuympäristön pitkäaikaisvaikutuksista ja sosiaalisen käyttäytymisen piirteistä."

Soveltavassa etologiassa tutkitaan parhaillaan muun muassa sikojen hännänpurentaa, kipukäyttäytymistä ja emakoiden pesänrakennuskäyttäytymistä sekä nautojen unta. Hyvinvointitutkimus keskittyy pitkälti tuotantoeläimiin rahoituksen tähden.

"Olisi hienoa, jos esimerkiksi lemmikkieläinten hyvinvointitarpeita käsittelevät tutkimukset saisivat rahoitusta. Muun muassa lemmikkieläinten ongelmakäyttäytymisten ratkaisukeinoihin ei pääsääntöisesti ole tieteellistä perustaa. Hyvin vähän, jos ollenkaan, on tutkittu koirien ja kissojen keskeisiä käyttäytymistarpeita."

Susikonfliktiin apua soveltavasta etologiasta

Soveltava etologia on yhtenä metodologiana hankkeessa, jossa tutkitaan instituutioiden yhteensopivuuden ongelmaa suomalaisessa suurpetopolitiikassa. Suomen Akatemia ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL rahoittavat hanketta. Juha Hiedanpääkertoo, että hankkeella on käytössään RKTL:n TASSU -petohavaintojärjestelmään kirjatut havainnot. Lisäksi käytettävissä on vuoden 2011 Varsinais-Suomen pantaseurantatiedot sekä paikallisen tutkimusapulaisen Lounais-Suomen alueella dokumentoimat susihavainnot.

"Tutkimusapulainen pyrkii selvittämään suden tapoja kulkea tiettyjä reittejä. Meitä kiinnostaa, mikä sutta liikuttaa, mikä johdattaa susia silloin tällöin pihapiireihin, toistuvastikin. Onko joillain susilla taipumus hakeutua pihoihin vai ohjaavatko tietyt maaston ominaisuudet susien kulkureittejä. Asutulla seudulla sudet vääjäämättä liikkuvat myös lähellä asutusta eikä se välttämättä ole poikkeuksellista käyttäytymistä. Jos tällaisia havaintoja tehdään, voidaan miettiä tapoja, miten susi saataisiin muuttamaan reittiään", hankkeen vastuuhenkilö, Itä-Suomen yliopiston luonnonvarapolitiikan dosentti Hiedanpää selvittää.

Tutkimusapulaisen tehtävänä on lisäksi edistää eri toimijoiden kuten tutkimuksen ja paikallisen väestön välistä vuorovaikutusta Länsi-Suomessa. Hänen paikallistuntemuksensa helpottaa kontaktien luomista eri toimijoihin ja sidosryhmiin.

"Olemme kiinnostuneita siitä, miten tämänkaltainen neuvottelija ja tulkki asianosaisten välillä voi edesauttaa konfliktitilanteiden ratkaisemista. Nyt on jo nähty, että tutkimusapulaisen läsnäolo lievittää ääritulkintoja. "

Hankkeen yhtenä tutkimuskysymyksenä on, kuinka hyödyntää paikallista toimintahalua ja kykyä susiasioiden hallinnan tapojen ja kannustemekanismien kehittämiseksi. Sen ratkaisemiseksi tutkimusapulaisen tuottama materiaali susitilanteesta ja länsisuomalaisten asenteesta on Hiedanpään mukaan arvokas lisä.

Teksti: Mia Hemming
Henkilökuvat: Olli Häkämies
Muut kuvat: Pixmac.fi

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »