Äänestäminen on heijastuma kaikesta elämään liittyvästä

24.6.2014

Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavia taustatekijöitä tutkiva Hanna Wass kartoittaa äänestämistavan periytymistä, terveydellisten seikkojen vaikutusta poliittiseen käyttäytymiseen sekä maahanmuuttajien äänestysaktiivisuutta. Yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneidensa kanssa hänellä on käynnissä monta rekisteriaineistoihin pohjautuvaa osatutkimusta.

Ainutlaatuista tutkimusmateriaalia

Ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleissa käynnistynyttä sähköisen äänioikeusrekisterin kokeilua Suomessa ei ollut saatavilla digitaalisessa muodossa tietoa siitä, onko henkilö äänestänyt vai ei. Poikkeuksen tähän muodostivat Tilastokeskuksen tuottamat yksilötason rekisteriaineistot vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaaleista. Vaalilistoista poimittuihin äänestystietoihin yhdistettiin Tilastokeskuksessa henkilötunnuksen avulla henkilön muita taustatietoja. Vastaavalla tavalla voidaan jatkossa tuottaa aineistoja sähköisen äänioikeusrekisterin kokeilussa mukana olevilta äänestysalueilta, joiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Syksyn 2012 kunnallisvaalien aineisto käsittää yli puoli miljoonaa äänioikeutettua.

Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella työskentelevä akatemiatutkija Wass tutkii, löytyykö vuoden 1999 eduskuntavaaleissa äänestäneiden lasten ja vanhempien äänestysaktiivisuuden välillä yhteyttä. Wassin mukaan aikaisemmin on jo tutkittu köyhyyden ja koulutuksen periytymistä, mutta nyt käynnissä oleva tutkimus osoittaa myös äänestysaktiivisuuden periytyvän. Aktiivisesti äänestäneiden vanhempien lapset äänestivät todennäköisemmin kuin äänestämättä jättäneiden lapset.

Saatuja tuloksia on tarkennettu yhdistämällä vanhempien lisäksi myös sisarusten tietoja. Sisarustutkimuksella voidaan arvioida, kuinka suuri rooli on ollut sellaisille perhetaustaan liittyvillä tekijöillä, jotka eivät ole suoraan mitattavissa. Tällaisia ovat esimerkiksi perheen keskusteluilmapiiri. Sisarustutkimuksessa on myös mahdollista suhteuttaa toisiinsa perhetaustan ja esimerkiksi koulutuksen vaikutus. Isosta-Britanniasta ja Saksasta kerättyihin paneeliaineistoihin perustuvassa tutkimuksessa on havaittu, että aikuisten sisarusten osallistuminen muistuttaa toisiaan, vaikka heidän koulutus- ja tulotasossaan ja ammateissaan olisi eroja.

Äänestysaktiivisuus laskussa

Äänestäminen on heijastuma kaikesta elämään liittyvästä. Siihen äänestääkö ihminen vai ei vaikuttavat perhetaustan ja sosioekonomisen aseman lisäksi myös sosiaalipsykologiset tekijät, kuten uskonnollisuus, puoluesamastuminen, kiinnostus ja tietämys politiikasta.

On myös huomattu, että ikääntyneet ovat aktiivisempia äänestämään kuin nuoret. Äänestysaktiivisuus nousee vähitellen erilaisten aikuistumisprosessien myötä, jolloin äänestäminen aletaan kokea merkityksellisemmäksi. Suomessa, kuten useassa muussakin länsimaassa, äänestämisessä on kuitenkin havaittavissa selvä sukupolvivaikutus. Nuoremmille ikäryhmille on ominaista edeltäjiään vähäisempi kiinnostus vaaliosallistumista kohtaan, eikä osallistuminen lisäänny iän myötä enää yhtä voimakkaasti kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Tästä seuraa yleinen äänestysaktiivisuuden lasku, mikäli sukupolviefekti jatkuu samanlaisena.

Terveyserot heijastuvat osallistumisessa

Hanna Wass on mukana myös Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa "Terveys ja poliittinen kiinnittyminen". Äänestämisen kytkeytyminen terveyteen on nykyisin entistä ajankohtaisempi kysymys. Pohjoismaiden kaltaisissa hyvinvointivaltioissa nähdään yhä vahvempia terveyseroja ja myös väestön ikääntyminen lisää terveyspalveluiden tarvetta.

Yleensä on kolme syytä miksi ihminen ei osallistu: resurssien puute, motivaation puute tai se ettei kukaan ole kysynyt. Mikäli terveys rajoittaa paljon sosiaalista kanssakäymistä ja elinpiiri on terveyden takia kaventunut, myös kynnys äänestämiseen nousee.

Projektin tuoreessa 34 Euroopan maata kattavassa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten äänestämistä koskevat käytännön järjestelyt, kuten posti- ja verkkoäänestäminen sekä äänestyspaikkojen lisääminen ja monipuolistaminen, vaikuttavat aktiivisuudessa ilmeneviin terveyseroihin. Tulosten perusteella havaittiin, että kyseiset järjestelyt ovat sinänsä tehokkaita osallistumisen tason nostamisen kannalta. Ne kuitenkin usein lisäävät osallistumiskuilua terveydentilansa hyväksi ja heikoksi kokevien kansalaisen välillä, koska aktivoituminen keskittyy niihin äänioikeutettuihin, joiden osallistumisherkkyys on jo lähtökohtaisesti korkeampaa.

Kansalaisten poliittisen käyttäytymisen säännöllinen seuraaminen tärkeää

Poliittinen kenttä oli Suomessa pitkään vakiintunut, mutta siihen on tullut uudentyyppistä jännitettä Perussuomalaisten nousun myötä.

"Äänestysaktiivisuus on korkeinta hyväosaisten joukossa, jotka usein äänestävät samankaltaisesti ajattelevia. Tämä johtaa helposti politiikan elitistymiseen," kertoo akatemiatutkija Hanna Wass.

Poliittinen eliitti ja kansalaiset ovatkin jossain asiakysymyksissä eriytyneet toisistaan. Esimerkiksi EU- ja maahanmuuttoasioissa kansanedustajien suhteutuminen on paljon kansalaisten yleistä mielipidettä myönteisempi. Perussuomalaiset ovat pakottaneet vakiintuneet puolueet ottamaan nämä aiheet mukaan vaalikeskusteluihin.

Wass on mukana Suomen vaalitutkimuskonsortiossa, joka on tuottanut kansallisen vaalitutkimuksen kolmista peräkkäisistä eduskuntavaaleista. Käyntihaastatteluina toteutetut vaalitutkimukset ovat olleet myös osa kansainvälistä CSES-tutkimusohjelmaa (Comparative study of electoral systems). Tätä ennen Suomessa ei ollut säännöllistä vaalitutkimusohjelmaa toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Kansalaisten poliittisen käyttäytymisen ja asenneilmapiirin säännöllinen seuraaminen on tärkeää, jotta kyetään havaitsemaan niin pitkittäisiä kehityssuuntia kuin äkillisiä muutoksia. "Hienoa, että vaalitutkimus on myös nyt vakiinnuttanut asemansa niin, että siihen budjetoidaan rahaa aina vaalivuosina," tiivistää Wass.

Teksti ja henkilökuva: Heidi Tetri
Muut kuvat: Pixmac.fi

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »