Strategisen tutkimuksen neuvosto tuo kolme alustavaa teema-aluetta 27.11. kuulemistilaisuuteen

20.11.2014

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) on päättänyt tuoda kolme alustavaa teema-aluetta 27.11. kuulemistilaisuudessa keskusteltaviksi. Teema-alue-ehdotukset ovat:

STN on tunnistanut lisäksi kolme läpileikkaavaa horisontaalista painopistealuetta:

  • muutoksen hallinta (transition management),
  • uudistumis- ja sopeutumiskyky (resilience) ja
  • kestävä kehitys.

Voit seurata kuulemistilaisuutta ja myös osallistua teema-alueista käytävään keskusteluun osoitteessa www.aka.fi/stn-kuulemistilaisuus.

Kuulemistilaisuuden jälkeen STN keskustelee saadusta palautteesta ja tekee sen jälkeen päätöksen valtioneuvostolle jätettävästä aloitteestaan vuoden 2015 teema-alueista ja painopisteistä. Tavoite on, että valtioneuvosto tekisi päätöksensä vielä kuluvan vuoden aikana. Teemaprosessi on vuosittainen.

 

Kuva: Teemat muodostavat kolme toisiinsa kytkeytyvää ulottuvuutta Suomesta murrosten maailmassa.

Teema-alueita ja painopisteitä valmistellessaan STN käytti eri lähteistä saatuja ehdotuksia. Keväällä järjestettiin työpajoja eri toimijoille (tutkimuksen ja tieteen asiantuntijoille sekä yrityksille). Valtioneuvoston kanslia myös keräsi ministeriöiltä ehdotuksia teema-alueiksi. STN sai lisäksi sähköpostitse ja LinkedIn:n kautta yksittäisiä ehdotuksia.

Neuvosto peilasi teemoja myös ministeriöiden tulevaisuuskatsauksiin, jotta valitut teemat olisivat riittävän laajoja, horisontaalisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä. Teemojen pitää myös olla tutkimuksellisesti ratkaistavia.

Teema: Teknologiamurrosten hyödyntäminen ja muuttuvat instituutiot

Murrokselliset teknologiat (disruptive technologies) vaikuttavat syvällisesti talouteen ja yhteiskuntaan. Vaikutuksia kohdistuu teollisuuteen, palveluihin, työmarkkinoihin, työelämään, kulutustottumuksiin, terveyskäyttäytymiseen, osaamistarpeisiin ja koulutukseen. Teknologiamurrosten hyödyntäminen edellyttää toimintatapojen ja instituutioiden muutosta, ja viime kädessä hyötyinä voivat olla kilpailukyvyn ja tuottavuuden koheneminen sekä taloudellisen kasvun nopeutuminen. Esimerkkejä murroksellisista teknologioista ovat jo pelkästään digitalisaatioon liittyen mobiili- ja pilviteknologiat, tietotyön automaatio, asioiden internet, big data -analytiikka, robotiikka, 3D-tulostus, kehittyneet materiaalit ja uudet energiateknologiat. On tärkeää, että institutionaaliset rakenteet eli kirjatut normit (mm. lainsäädäntö) sekä sosiaaliset ja kulttuuriset normit, muuttuvat vastaamaan ja tukemaan teknologiamurrosten aaltoja.

Teknologiamurrosten hyödyntäminen edellyttää vaikutusten ymmärtämistä. Monitieteinen tutkimus ja systeemisyys ovat avainasemassa, koska vaikutuksia tutkitaan yhtä aikaa lähes kaikilla yhteiskunnan ja talouden osa-alueilla. Kaiken kaikkiaan kyseessä on laajaa yhteistyötä ja koordinaatiota vaativa yhteiskunnallinen haaste – kyse on järjestelmätason muutoksista eikä vain joukosta inkrementaalisia erillisiä ilmiöitä. Pärjääminen edellyttää tutkimustietoa sekä riskienottoa, kokeiluja, edelläkävijämarkkinoiden luomista ja kokemuksista oppimista.

Esimerkkejä mahdollisista ratkaisuhakuisista aiheista

Teeman pohjalta on tunnistettavissa aiheita, jotka täyttävät strategiselta tutkimukselta vaadittavat tutkimuksellisuuden ja ratkaisuhakuisuuden kriteerit. Mahdollisia tutkimusaiheita liittyy arvonluontiin globaaleissa arvoverkoissa sekä murroksellisten teknologioiden ja instituutioiden suhteeseen. Digitaalisen tiedon käyttämiseen ja tietovarantoihin samoin kuin osaamiseen ja eri elämänalueiden muutokseen nähdään liittyvän tutkimuksellista potentiaalia. Digitalisaatio ja uudet murrokselliset teknologiat voivat tuoda vallankumouksellista muutosta, joka parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä kaikilla teollisuuden aloilla sekä yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Ne voivat myös tuoda ratkaisuja ilmastoneutraliin ja resurssiniukkaan yhteiskuntaan.

Kansallisia strategioita

Teemaan liittyviä kansallisia strategioita on tunnistettavissa useita. Eri  ministeriöt ovat laatineet omat älystrategiansa, ja liikenne- ja viestintäministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön osalta on olemassa keskeisiä kansallisia strategioita. ICT2015 -raportti ja sen toimenpiteet sekä valtiovarainministeriön avoimen tiedon ohjelma osaltaan kartoittavat alaa.

Synergiat ja tutkimukselliset lähtökohdat

Käynnissä on useita kansallisia tutkimuksellisia toimia, jotka tukevat teeman käynnistämistä. Erityisesti Suomen Akatemialla ja Tekesillä sekä Digile SHOK:lla on tutkimusohjelmatasoisia aktiviteetteja. Samalla on yksittäisenä toimena syytä mainita Kauppakamarien valtakunnallinen Digitalisaatio-kiertue vuonna 2013, joka jalkautti ao. teknologiamurroksen tietoa laajasti. Tutkimuskenttä on kuitenkin hajautunut ja aktiviteetit kohdistuvat kokonaisuutta ajatellen ja Suomen kansallisen kilpailukyvyn nostamisen kannalta varsin kapeasti. Parhaimmillaan STN:n rahoituksella pystytään kytkemään teeman tutkimusalueeseen sellaista yliopistojen ja tutkimuslaitosten osaamista, joka ei aiemmin ole riittävässä määrin ollut osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Kansainvälisiä toimia

Keskeisinä kansainvälisinä toimina on tunnistettu ennen kaikkea EU:n tasolla aloitettuja toimia ja tiekarttoja. Niistä on löydettävissä tätä teemaa tukevia mahdollisia yhteistyön alustoja. Mielenkiintoisena vertailukohtana USA:sta mainittakoon Valkoisen talon digitaalisen hallinnon tiekartta.

Teema: Ilmastoneutraali ja resurssiniukka yhteiskunta

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutoksen hillintä edellyttävät ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa. Resurssien käyttöä pitää vähentää ja tehokkuutta tuotannossa parantaa, kun samalla kulutuksen ja elämäntapojen tulee muuttua kestävimmiksi. Kiertotaloudessa uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat kiertävät tehokkaasti ja kaikki materiaali- ja energiavirrat käytetään tarkasti. Kiertotalous parantaa kansallista omavaraisuutta, ja on siten tärkeä asia myös turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmista. Kestävä biotalous, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen, on keskeinen osa ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa. Joka tapauksessa ilmasto tulee muuttumaan, siksi sopeutumiskykyyn ja riskienhallintaan tulee kiinnittää huomioita.

Siirtyminen ilmastoneutraaliin ja resurssiniukkaan yhteiskuntaan edellyttää uusia keskitettyjä ja hajautettuja ratkaisuja sekä älykästä teknologiaa. Ilman hallittua muutosta olemassa olevat rakenteet johtavat nykyisistä tuotantotavoista kiinnipitämiseen ja estävät uusien ideoiden esiin nousemista sekä ratkaisujen käyttöönottoa. Ihmisten valinnoilla ja kulutuskäyttäytymisellä on suuri merkitys yhteiskunnallisen muutoksen edistämisessä. Uudet ratkaisut joudutaan todennäköisesti etsimään eri sektoreiden ja toimijoiden, koulutus- ja osaamisalojen sekä teknologioiden rajapinnoilta. Ratkaisujen löytäminen edellyttää monitieteistä ja monialaista tutkimusta. Ratkaisut kehitetään yhdessä tutkijoiden ja tutkimustiedon käyttäjien välillä (co-design).

Esimerkkejä mahdollisista ratkaisuhakuisista aiheista

Teemassa tarkastellaan yhteiskunnallista muutosta, joka edellyttää systeemistä muutoksen hallintaa (transition management). Mitkä olemassa olevat rakenteet ja normit estävät muutosta? Miten muutosta tukevien instituutioiden tulisi kehittyä? Miten ratkaisut jalkautetaan yhteiskunnan kaikkiin toimintoihin? Energiapolitiikan tueksi tarvitaan kokonaisvaltaista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, jossa yhdistetään yhteiskunnallinen, taloudellinen ja ympäristöllinen näkökulma sekä riskien ja vaihtoehtojen tarkastelu. Tulee tutkia, mikä on Suomen kyky ilmastonmuutosten hillintään ja sopeutumiseen sekä riskien ymmärtämiseen ja hallintaan. Päätöksentekoa palvelevaa tutkimusta tarvitaan hiilivapaan energiantuotannon keskitetyistä ja hajautetuista ratkaisuista sekä niiden yhdistelmistä. Kiertotalouden haasteet (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys) tulee selvittää. Lisäksi tulee tutkia, miten yhteiskunta voi edistää kiertotalouden ratkaisujen käyttöönottoa. Tutkimusta ja innovaatiotoimintaa tarvitaan mm. kysyntään, kulutukseen ja elämäntapoihin, käyttäytymiseen, koulutukseen, tuotantoon ja arvonluontiin, yhdyskuntarakenteeseen (asuminen, muuttoliike, maankäyttö, rakentaminen) ja liikenteeseen liittyviin aiheisiin.

Kansallisia strategioita

Kansallisia strategioita ilmastonmuutokseen ja biotalouteen käyttöön on useita. Näistä keskeisimpiä on tämän teeman kannalta energia- ja ilmastostrategia (2013) Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (2014), Suomi kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijäksi 2050 -selonteko (2014) , Suomen biotalousstrategia (2014) sekä ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian päivitys.

Synergiat ja tutkimukselliset lähtökohdat

Käynnissä on useita kansallisia tutkimuksellisia toimia, jotka tukevat teeman käynnistämistä. Erityisesti Suomen Akatemialla ja Tekesillä sekä CLEEN ja FIBIC SHOK:eilla on tutkimusohjelmatasoisia aktiviteetteja tähän liittyvistä teemoista. Tietopohjaa on paljon, nyt tarvitaan kokonaisvaltaista ja ratkaisuhakuista otetta (from knowledge to knowhow), jotta Suomi pystyy nousemaan edelläkävijöiden joukkoon ja alan työpaikkoja syntyy Suomeen. Parhaimmillaan STN:n rahoituksella pystytään kytkemään teeman tutkimusalueeseen sellaista yliopistojen ja tutkimuslaitosten osaamista, joka ei aiemmin ole riittävässä määrin ollut osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Kansainvälisiä toimia

YK:n ilmastosopimuksen alla käytävät ilmastoneuvottelut  etenevät ja vaikuttavat EUn ja Suomen toimiin. EU on päättänyt vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa tiedonannon Kohti kiertotaloutta. Horisontti2020:n Yhteiskunnalliset haasteet -osiossa on useita tähän sopivia teemoja.

Teema: Tasa-arvo ja sen edistäminen

Yhteiskunnallisen muutoksen tahti on nyt aiempaa nopeampi ja se näkyy kansalaisten resursseissa, toimintakyvyissä ja koetussa hyvinvoinnissa ja terveydessä olevina eroina ja jakoina.

Eriarvoisuuteen liittyvien mekanismien ymmärtämiseksi ja päätöksenteon tueksi yhteiskunta tarvitsee monitieteistä ja eri hyvinvoinnin ulottuvuuksiin (mm. asuminen, koulutus, terveys, tulot ja työ) ja hyvinvoinnin alueisiin (mm. resurssit, toimintakyvyt, kimmoisuus, tyytyväisyys elämään) samanaikaisesti kohdentuvaa tutkimusta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää huono-osaisimpiin ryhmiin ja uusiin eriarvoisuuden muotoihin kuten digitaaliseen jakoon esim. ikäryhmien välillä, kulttuurisiin ja uskonnollisiin jakolinjoihin maahanmuuton myötä, alueellisiin eroihin kaupungistumisen nopeutuessa sekä työelämän eroihin. Eriarvoisuuden ja yhteiskunnallisen uudistumiskyvyn välinen yhteys sekä eriarvoisuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset ja julkistaloudelliset kustannukset ovat myös teeman keskiössä.

Tasa-arvoisuuden edistäminen ja talouden tehokkuuden ei tarvitse olla keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Parhaimmillaan eriarvoisuuden torjuminen lisää inhimillisten resurssien hyödyntämistä, ihmisten osallisuutta ja onnellisuutta, vahvistaa kansalaisten luottamusta ja demokratiaa, lisää turvallisuutta ja kilpailukykyä, lieventää statusjännitteitä sekä parantaa yhteiskunnan pelisääntöjen (lakien ja sosiaalisten normien) uudistus- ja sopeutumiskykyä.

Usein vain rajattu kansanosa hyötyy uusista teknologioista (esim. digitalisuuteen liittyvät) ja informaatiosta keskimääräistä enemmän. Tämä voi johtua siitä, että nykyinen teknologia ei ota huomioon moninaista käyttäjää tai erilaisten suositusten toimeenpanoon ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Uutta monitieteistä tutkimusta käyttöönoton näkökulmasta tarvitaan, jotta ihmisen hyvinvointi tulisi keskeiseksi lähtökohdaksi innovaatiotoiminnassa ja uuden teknologian vaikutus ihmisten elämään vahvistuisi tasa-arvoisesti.

Esimerkkejä mahdollisista ratkaisuhakuisista aiheista

Teeman alueelta on tunnistettu ratkaisukeskeisiä aiheita, joiden erityinen lisäarvo on niiden horisontaalisuudessa ja lisäksi ne kattavat useita eri tieteenaloja. Esimerkkeinä mm. ikääntymisen arki ja mahdollisuudet (hoiva ja teknologia), maahanmuuton kestävät perustat, eriarvoisuuden vähentäminen ja digitaalisaation mahdollisuudet hyvinvoinnin ylläpidossa sekä tulevaisuuden koulussa. 

Kansallisia strategioita

Eriarvoisuuden vähentäminen on yksi hallitusohjelman päätavoitteista. Kansallisia strategioita on teeman piirissä runsaasti mm. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, SoTe tieto hyötykäyttöön 2020 ja Hyvinvointi kestävän kasvun perustana sekä Yhteiskunnallisen turvallisuuden strategia. Muita ajankohtaisia strategioita ovat esimerkiksi Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan strategia.

Synergiat ja tutkimukselliset lähtökohdat

Suomen Akatemialla ja Tekesillä on käynnissä useita tutkimusohjelmia teeman alueella. Myös Salwe SHOK:lla, Sitralla ja Koneen säätiöllä on menossa aktiviteetteja. Monilukuinen ohjelmakenttä on pirstaleinen ja ohjelmat kohdistuvat kokonaisuutta ajatellen melko kapeille alueille. Teeman monitieteisenä lähtökohtana on tasa-arvoisuuden näkökulmasta toteutettava laajasti horisontaalinen tutkimus ja tulosten käyttöön vieminen sekä kytkeminen politiikkatoimiin. Parhaimmillaan STN:n rahoituksella pystytään kytkemään teeman tutkimusalueeseen sellaista yliopistojen ja tutkimuslaitosten osaamista, joka ei aiemmin ole riittävässä määrin ollut osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Kansainvälisiä toimia

EU:n tasolla on useita strategioita teeman alalta. Myös useat YK:n alaiset järjestöt (ILO, WHO, sekä UNDP and UNRISD) ovat julkaisseet Eurooppaan keskittyviä tiekarttoja ja politiikkatiivistelmiä. Samaten Maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto ovat toistuvasti kiinnittäneet huomionsa eriarvoisuuden kasvua ja uudistamista heikentäviin vaikutuksiin.

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »