Riittämättömät resurssit nuorten tutkijoiden globaali murhe

Nuoren tutkijanuran kompastuskiviksi globaalisti ovat osoittautuneet mentoroinnin ja sopivien urakehitysohjelmien puute, riittämättömät resurssit akateemiseen työhön valmistamisessa, uraodotusten ja mahdollisuuksien ristiriitaisuus ja vaikeus sovittaa uraa muuhun elämään. Nämä käyvät ilmi Global Young Academyn teettämästä kyselytutkimuksesta, joka tehtiin Euroopassa, Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa.

Näiden ongelmien ratkaisuksi Academy ehdottaa urakehitysmahdollisuuksien parantamista, joka olisi sekä rakenteellista että asenteellista. Pitäisi kehittää yhä paremmiksi niitä asioita, jotka jo nyt ovat houkuttelevia tutkijanuralla. Näin totesi kanadalainen apulaisprofessori Catherine Beaudry, joka johti tutkimuksen tekemistä.

Kyselyyn vastasi 650 nuorta tutkijaa mainituista maanosista. Tarkoituksena oli selvittää maanosien välisiä eroja tutkijanuralla etenemisessä. Kyselyllä selvitettiin muun muassa työoloja, työtyytyväisyyttä ja etenemismahdollisuuksia.

Euroopassa työn epävarmuus pahinta

Eri maanosien välillä on jonkin verran eroja. Kun muualla itse tutkimusta pidetään houkuttelevimpana tutkijanammatissa, niin Aasiassa houkuttaa työn joustavuus. Tämä sijoittuu muissa maanosissa toiseksi työn hyviä puolia listattaessa.

Erityisesti Euroopassa työn epävarmuutta pidetään suurimpana esteenä tutkijanuralle, 83 prosenttia haastatelluista oli tätä mieltä. Beaudryn mukaan tässä näkyy Euroopan ja muiden maanosien tiede- ja koulutusjärjestelmien ero. Esimerkiksi Saksassa monien muiden Euroopan maiden tapaan tarjotaan tutkijanuran alussa oleville vain lyhyitä työsuhteita. Poliittinen epävakaus oli suurin pulma Pohjois-Afrikassa, muualla Afrikassa ja Aasiassa mentoroinnin ja esimiesten tuen puute. Amerikassa esimiesten tuen puute katsottiin suurimmaksi esteeksi. Yksi vastaaja kertoo:

”Mielestäni on tärkeätä, että itsellä on roolimalli ja mentori, jota voi oikeasti lähestyä kysymyksillä. Sellaista minulle ei ole oikeasti ollut eikä ole nytkään. On myös tärkeätä, ettei ainoastaan usko tekemäänsä vaan että on rohkeampi ja oikeasti hyväksyy lisää haasteita. Minusta on tärkeätä, että mentorit rohkaisevat siihen. Olen omasta mielestäni paljon helpommin lähestyttävä ihminen ja pyrin tukemaan omia tutkijakoulutettaviani enemmän kuin aikanaan omat opettajani, koska pidän tärkeänä ottaa vastuuta koulutettavista.”

Miehet uskovat naisia enemmän mahdollisuuksiinsa

Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa ongelmana pidettiin henkilökunnan ja riittävän tutkimusvälineistön puuttumista, tosin Euroopassakin oli havaittu sen puutteet. Kaikkialla rahoituksen puute oli ongelma nuorillakin tutkijoilla. Kysytyistä aiheista akateemista vapauden puutetta ei juurikaan katsottu olevan. Euroopassa vain kahdeksan prosenttia vastaajista kärsi siitä, suurinta se oli Pohjois-Afrikassa, jossa 25 prosenttia vastaajista koki sen puutetta.

”On turhauttavaa nähdä muiden maiden tutkijoiden julkaisevan niitä ideoita, joita itsellä on ollut mutta joita ei ole voinut toteuttaa rahoituksen, resurssien tai jatko-opiskelijoiden puutteen vuoksi”, kertoo eräs vastaaja.

Miehet ovat kaikkialla toiveikkaampia uraodotuksissaan, erityisesti tutkijana tai opettajana. Sen sijaan rahoituksen suhteen odotukset eivät poikkea sukupuolten välillä.

”Suurin haitta akateemisessa työssä on epävarmuus. Olet määräaikaisella sopimuksella ja olet tikittävä kello. Sillä ei ole väliä, kuinka menestynyt olet, sillä et koskaan tiedä oletko niin menestyksekäs, että etenet uran seuraavalle portaalle”, kertoo eräs vastaaja.

Catherine Beaudry esitteli tutkimuksen tuloksia ESOF-konferenssissa Kööpenhaminassa. Kyseessä oli vasta alustava kysely, jolle on tarkoitus tulla laajempaa jatkoa.  

Lisää Global Young Academystä http://www.globalyoungacademy.net/

Teksti: Leena Vähäkylä

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »