Politiikka alkaa jo lapsuudessa

Lasten poliittisen toimijuuden tutkiminen on ”kultakaivos” politiikan uusien ilmiöiden ymmärtämisessä. Äänestäminen ja edustuksellisissa elimissä toimiminen ovat liian rajoittuneita käsityksiä politiikasta kansalaisten arjessa, eivätkä edes aktivismin eri muodot kata sitä riittävästi. Lasten tarkasteleminen poliittista elämää elävinä ihmisinä on valpastuttanut havainnoimaan asioita, joita he itse pitävät tärkeinä omista lähtökohdistaan.

Suomen Akatemian Rajojen, identiteettien ja transnationalisaation tutkimuksen huippuyksikön tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat ihmisten poliittiseen asennoitumiseen ja toimintaan ylikansallistuvassa maailmassa. Tutkimusta tekee Tampereen yliopiston Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä. Ryhmää johtaa professori Jouni Häkli. Ryhmä on osa Oulun yliopistosta johdettua huippuyksikköä.

Ryhmä on havainnut, ettei tietty ikäraja – esimerkiksi täysi-ikäisyys – tarjoa tyydyttävää vastausta, sillä ihmisen kyky poliittiseen toimintaan ei muodostu yhdessä hetkessä.

Politiikan alkua koskeva tutkimus on osoittanut, että myös aikuisten poliittisuus nousee heidän kokemusmaailmastaan; asioista, jotka syystä tai toisesta muodostuvat heille tärkeiksi. Politiikka laajasti ymmärrettynä on kiinnostumista, kiinnittymistä ja toimintaa tärkeäksi koetuissa asioissa. Samalla arjen poliittisen toiminnan muodot ja motiivit rakentavat monenlaisia sidoksia paikallisesti mutta myös yli kansallisten rajojen. Kun poliittisuuden motiivit ja kohteet jäsentyvät yhä enemmän ihmisille tärkeiden asioiden ja ilmiöiden ympärille, poliittisesta osallistumisesta tulee voimakkaasti kokemuksellista – hyvässä ja pahassa.

”Tutkimiemme koululaisten keskinäiset ja ylisukupolviset huolenpidon suhteet ovat esimerkkejä myönteisistä arjen politiikan muodoista. Huolenpitoon liittyvät tunteet ovat voimakkaita ikään katsomatta. Toisaalta viimeaikaiset uutisoinnit nuorten kiinnostuksesta liittyä ISISin radikaaliin toimintaan ovat yllättäviä ja hälyttäviä osoituksia kokemusten ja tunteiden voimasta poliittisessa suuntautumisessa. Katsommekin että politiikan alkua ja poliittisen subjektiviteetin rakentumista on syytä tutkia, jotta ymmärrämme paremmin politiikan muutosta ylikansallistuvassa maailmassa” arvioi Häkli.

Politiikka ylikansallistuu

Poliittisen toiminnan muodot ja maantieteelliset kytkennät ovat muuttuneet ylikansallisemmiksi globalisaation ja kansainvälisen säätelyn lisääntymisen myötä. Muutos koskee sekä kansalaisten arkea että politiikan asiantuntijatyötä. Kumpaankin vaikuttavat samanaikaisesti sekä globaalit, kansalliset että paikalliset tekijät. Poliittista asiantuntijatyötä ohjaa yhä enemmän vuorovaikutus ylikansallisilla kentillä, minkä vuoksi ohjaus on osin irtautumassa kansallisvaltioiden piiristä.

Viime vuosisadan puolivälin jälkeen eri kansallisvaltioiden toimijat ovat kytkeytyneet yhä tiiviimpiin yhteistyösuhteisiin muodostaen sidoksia ”maailman mittakaavassa”. Prosessi ei ole tuottanut yksinomaan harmonisaatiota tai kansainvälisiä standardeja, vaan pikemminkin erittäin dynaamista ja usein kamppailullista vuorovaikutusta.

Esimerkkinä tästä kehityksestä Häklin ryhmä on tutkinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen syntyä, toimeenpanoa ja valvontaa. Tutkimusryhmä on tarkastellut erityisesti sopimuksen toteuttamiseen liittyviä asiantuntijakäytäntöjä. ”Pyrimme selittämään, miten ne ohjautuvat yhtä aikaa maailmanlaajuisesti sovituista tavoitteista ja kansallisten yhteiskuntien erityispiirteistä.”

Lapsen oikeuksien sopimuksen ympärille on muodostunut moninainen toimijakenttä, joka punoo yhteen asiantuntijoita paikallishallinnoista YK:n lapsen oikeuksien komiteaan saakka. Sitä pitävät koossa toimijoille yhteiset normit, periaatteet, ongelmanasettelut ja toimintaa ohjaavat säännöt.

Kenttä on syntynyt kamppailun tilana, jossa kilvoittelun kohteena on ollut asiantuntijoiden kompetenssi puhua ja toimia lapsen oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Toimintaa on usein motivoinut halu toimia hyvän päämäärän puolesta, mutta tätä tiedostamattomammin sen liikevoimana on ollut ”pelin taju”, eli asemat ja asemoituminen ammattimaistuvalla lapsen oikeuksien kentällä.

Lapsen oikeuksien ylikansallisen kentän ytimessä muotoillaan lapsen oikeuksia koskevia globaaleja tavoitteita, painotuksia ja suosituksia. Nämä ohjaavat sopimuksen toimeenpanoa kansallisissa yhteiskunnissa, mutta suhde ei ole ”ylhäältä alas” määrittävä. Kentän reunoilla sopimuksen toimeenpanoon vaikuttavat myös paikalliset ja kansalliset motiivit, pyrkimykset ja intohimot. Globaaleja suosituksia kuunnellaan valikoiden ja lapsen oikeuksien komitean näkemyksiä käytetään perusteluna moninaisten intressien edistämisessä.

Niinpä komitea on suositellut Suomelle muun muassa rintaruokinnan tukemista ja lisäämistä, mutta tälle ei ole ollut merkittävää kaikupohjaa kansallisessa keskustelussa. Toisaalta esimerkiksi Ehkäisevän päihdetyön verkosto EHYT ry on vedonnut lapsen oikeuksien sopimukseen ja komitean suosituksiin ajaessaan tavoitteitaan alkoholipolitiikan uudistamiseksi.

”Lapsen oikeuksien kenttä on luonteeltaan globaali mutta samalla salliva paikallisille tulkinnoille. Tämä on ollut kiinnostava ja selittämistä kaipaava havainto. Käsityksemme on, että tämän kaltaiset ylikansalliset kentät eivät koskaan ole globaalisti yhtenäisiä tai jatkuvia ’suuria tiloja’, vaan sallivat useita kehityskulkuja, jotka toteutuvat yhtä aikaa ja eri laajuisina. Globaalia ei siis ole pelkästään maailmantalouden virittämä integraatio.”

Samalla Häkli muistuttaa, ettei kaikki globalisaatio edellytä rajat ylittävää liikkumista. Globaalit kentät muodostuvat myös kansallisvaltioiden piirissä tapahtuvan toiminnan seurauksena, ilman toimijoiden tarvetta matkustaa ”kansainväliseen toimintaympäristöön”. Kun asiantuntijat ”pelin tajuaan” seuraten kytkeytyvät osaksi ylikansallisia kenttiä, limittyvät globalisaatio, kansalliset yhteiskunnat ja paikalliset toimijatahot toisiinsa.Tutkimusryhmäpyrkii tuottamaan uutta tietoa tavoista, joilla politiikan maailma globalisoituu osana kansallisten yhteiskuntien jatkuvuutta.

 

Lisätietoja:
Professori Jouni Häkli
jouni.hakli@uta.fi 
Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)
Tampereen yliopisto
http://www.uta.fi/jkk/tutkimus/alat/sparg/index.html
Suomen Akatemian Rajojen, identiteettien ja transnationalisaation tutkimuksen huippuyksikkö

 

Lähde: Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmän tiedote

 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »