FICCA – uusia näkökulmia ilmastonmuutoksen hallintaan

(05.12.14) 

”Suomen Akatemian Ilmastonmuutoksen tutkimusohjelma (FICCA) on tuottanut uutta tietoa kaikista niistä ilmastonmuutoksen ulottuvuuksista, joita hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC tarkastelee tuoreessa synteesiraportissaan. FICCAn tulokset ovat pääsääntöisesti sopusoinnussa IPCC:n tulosten ja johtopäätösten kanssa, ja ne parantavat tulevia arviointeja. Ohjelman huomattava lisäarvo tulee esiin lähestyttäessä konkreettisia hillintä- ja sopeutumistoimia”, tiivistää professori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).

FICCA on osoittanut, että vaikka ilmastonmuutos on globaali ongelma, hillinnän ja sopeutumisen ratkaisut ovat usein alueellisia ja jopa paikallisia.

”Tässä piilee ilmastonmuutoksen vaikeus. Ratkaisuja ja toimenpiteitä ei pystytä viemään ruohonjuuritason arkeen, ellei tunneta alueellista ja paikallista asiayhteyttä.”

Toisaalta kaikissa ongelmissa on yhteinen ydin, ja se tuo mahdollisuuksia. ”Joustavien, eri tilanteisiin soveltuvien ratkaisujen kehittäminen voi merkittävästi edistää niitä yhteiskunnallisia muutoksia, joita tarvitaan vuoden 2015 Pariisin kokouksen jälkeen – riippumatta neuvottelujen tuloksista.”

Hildén tarkasteli FICCAn antia Helsingissä 4. joulukuuta pidetyssä seminaarissa. Suomen Akatemian ja FICCAn järjestämään tilaisuuteen osallistui kaikkiaan noin 90 päättäjää, viranomaista, asiantuntijaa, tutkijaa ja median edustajaa.

Mikään keino ei yksinään riitä

Tutkimusohjelman merkitys kotimaiselle ilmastopolitiikalle ja yksityisen sektorin valmistautumiselle on Hildénin mukaan siinä, että hankkeet ovat paneutuneet hillinnän ja sopeutumisen ratkaisuihin eri mittakaavoissa.

FICCA on tuonut tuloksia, jotka osoittavat, että sääntelyjärjestelmiä tulee joustavuuden lisäämiseksi kehittää esimerkiksi luonnonsuojelussa.

Esiin on tullut myös se, kuinka innovaatiot voivat nousta suunnilta, joita ei ole totuttu ajattelemaan innovaatioiden lähteinä. Kuluttajat ovat tällaisia uusia innovaattoreita. 

”Esimerkiksi lämpöpumppujen yleisyys suomalaissa omakotitaloissa perustuu pitkälti pk-yritysten ja kansalaisten aktiivisuuteen. Kansalaisilla on merkittävä kyky ja halu ottaa käyttöön, kehittää ja levittää kestäviä energiaratkaisuja sekä antaa niille vertaistukea”, esittelee Aalto-yliopiston professori Sampsa Hyysalo LAICA-hankkeen (Energiainnovaatioiden paikallinen sopeutuminen ja käytäntöinnovaatiot osana hiilineutraalisuutta) keskeisiä havaintoja.

”Politiikkatoimille voidaan löytää täsmäkohteita, kun tutkimusta kohdennetaan arjen käytänteisiin energian käytössä, uusiutuvan energian hankinnassa ja kansalaisten vertaistuessa. Esimerkiksi Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen (HINKU) kunnat ovat ylittäneet päästövähennystavoitteensa reilusti, ja toimintatapa on levinnyt 23 uuteen kuntaan.”

Ilmastonmuutoksen hillintää voidaan ja sitä on Hyysalon mukaan syytä tehdä myös alhaalta ylös, tukien kansalaisten osallistumista.

”Uudenlainen, dialoginen suhde kansalaisten, ihmistieteilijöiden ja luonnontieteilijöiden välillä voi hyödyttää kaikkia osapuolia.”

Tutkimuksesta käytännön suosituksiin

Alueellisten ja paikallisten tarkastelujen merkitys näkyi konkreettisesti MARISPLAN-hankkeessa (Ilmastonmuutoksen vaikutus mereiseen aluesuunnitteluun). Tutkimuksen tärkeimmäksi tulokseksi nousi maankäytön vaikutus meren tilaan.

”Pitkään oli ajateltu, että ilmastonmuutos pahentaa rehevöitymistä. Nyt havaitsimme, että maatalouden sopeutumistoimilla pystytään huomattavassa määrin vaikuttamaan mereen joutuvien ravinteiden määrään. Ravinnekuormia voidaan vähentää esimerkiksi valitsemalla viljelykasvit ja -lajikkeet oikein ja jättämällä kaikkein kaltevimmat pellot viljelemättä”, summaa tutkimusprofessori Markku Viitasalo SYKEstä.

Tutkimus osoitti, kuinka tärkeää on ottaa huomioon kunkin merialueen erityispiirteet, kun räätälöidään toimenpidesuosituksia maatiloille.

”Tarvitaan alue-, tila- ja jopa peltolohkokohtaista tietoa, jotta toimenpiteet osataan kohdistaa oikealla tavalla.”

Tulevaisuuden suuntia 

FICCA-ohjelma on osoittanut, että alueelliset ja paikalliset tarkastelut helpottavat sekä asioiden ymmärtämistä että toimenpiteiden suunnittelua. Hildén sanoo, että tämä on jatkossakin ”vahva argumentti kansallisten tutkimusohjelmien puolesta”.

”Ja ehkä myös toisin päin. Kun paneudutaan ilmiöihin ja niiden syihin alueellisesti ja paikallisesti, voidaan testata yleisten teorioiden paikkansapitävyyttä.”

Alueelliset ja paikalliset asiayhteydet korostuvat myös, kun haetaan eri näkökulmia yhdistäviä ratkaisuja. ”Ilmastonmuutoksen hallinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota luonnonvarojen kestävään käyttöön, energiakulutukseen, terveysvaikutuksiin ja ekosysteemivaikutuksiin. Tällaiset yhdistetyt ratkaisut eivät koskaan voi olla universaaleja.”

Mielenkiintoisena ja merkittävänä tulevaisuuden tutkimusalueena Hildén näkee käytänteiden muuttumisen: miten ne muuttuvat, mikä estää niitä muuttumasta ja kuinka voidaan kannustaa muutoksia tapahtumaan.

Jatkossa tarvitaan myös kokeiluja, joiden kautta päästään osoittamaan, että asioita oikeasti voidaan tehdä ja tuloksia syntyy. ”Uudet ratkaisut eivät muutu yhteiskuntia muuttaviksi innovaatioiksi maailmalla, ellei niitä ensin kokeilla ja arvioida Suomessa tai vielä pienemmässä mittakaavassa.”

Tulevaisuudessa on myös entistä paremmin huolehdittava siitä, että tutkimustulokset tavoittavat niitä tarvitsevat ja niistä kiinnostuneet tahot. Viestinnässä on jo otettu hyviä askelia. Ilmasto-opas (www.ilmasto-opas.fi) kokoaa yhteen osoitteeseen ja yhtenäiseen muotoon käytännönläheistä, tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta.

Tarvitaan myös muita tiedonvälitysfoorumeita, kuten tilaisuuksia, joissa tutkijoilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vuoropuheluun. ”Tällainen toiminta voisi kuulua tulevaisuudessa myös strategisen tutkimuksen neuvoston työsarkaan”, Hildén ehdottaa.

Moniulotteinen FICCA

Nelivuotinen FICCA-tutkimusohjelma (Ilmastonmuutos – vaikutukset ja hallinta, 2011–2014) on paneutunut vuorovaikutuksiin, joita ilmastonmuutos luo ympäristön ja yhteiskunnan välille. Tutkimuksen kohteena ovat olleet ilmastonmuutos ja sen vaikutukset sekä muutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen. Kysymyksiä on tarkasteltu sekä yhteiskunnallisen että luonnontieteellisen tutkimuksen keinoin.

FICCA-ohjelmaan on kuulunut yksitoista suurta kansallista tutkimushanketta, kuusi suomalais-kiinalaista ja suomalais-venäläistä yhteishanketta sekä seitsemän ulkoasiainministeriön ja Suomen Akatemian rahoittamaa kehitystutkimushanketta. Hankkeiden kokonaisrahoitus on ollut noin 17 miljoonaa euroa.

Teksti: Paula Böhling

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »