Vesistötutkimus asettaa ympäristö- ja talousasiat samalle viivalle

13.12.2013

Vesistöjä voi tutkia myös talouden näkökulmasta. Tuloksista on hyötyä paitsi vesistöjä koskevien suositusten ja ohjeistuksien laadinnassa, myös poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.

Vesi ja vesistöt on laaja ja monimuotoinen tutkimuskohde. Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta -tutkimusohjelma käsittelee niitä monesta eri näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat niin makea kuin suolainenkin vesi, veden eri olomuodot, vedessä asuvat eliöt ja eläimet sekä veden kiertokulku. Aiheita tutkitaan muun muassa valtiotieteiden, sosiologian, politiikan tutkimuksen ja taloustieteiden näkökulmasta.

”Akvaattisten luonnonvarojen tutkimus voi lähteä liikkeelle vaikkapa siitä, miten vettä käsitellään kaunokirjallisuudessa ja edetä aina teollisuuden jätevesien puhdistukseen ja kaupunkien hulevesien käsittelyyn asti. Tutkimusohjelma on huomattavan monitieteinen”, kertoo yliopistonlehtori Marko LindroosHelsingin yliopiston taloustieteen laitokselta.

Ohjelman tavoitteena on kehittää alan perustutkimusta ja vastata yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Vesitutkimusta voidaan soveltaa esimerkiksi vesistöjen rehevöitymisen estämiseen sekä luonnonvesien virkistyskäytön ja teollisuuden vedenkäytön suunnitteluun.

”Tutkimusaiheemme koskettavat laajasti yhteiskuntaa ja suurta yleisöä. Kaikkia kiinnostaa se, missä kunnossa lähimaaston vesistö tai oma mökkijärvi on”, Lindroos kuvailee.

Mikä on järvimaiseman arvo?

Osana AKVA-tutkimusohjelmaa alkoi loppuvuonna 2012 Marko Lindroosin johtama Akvaattisten ravintoverkkojen taloustiede -hanke. Se jakautuu neljään osaprojektiin, joista kukin tarkastelee vesistöjen ja talouden suhdetta eri näkökulmasta.

Ensimmäisessä osahankkeessa tutkitaan vesistöjen ravintoverkkoja luonnontieteellisinä prosesseina. Tutkimuksen avulla selvitetään, miten erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat kalantuotantoon rannikkovesissä.

”Käytännössä seuraamme esimerkiksi sitä, miten maatalouden myötä Itämereen päätyvät ravinteet näkyvät ekosysteemissä”, Lindroos tähdentää. 

Toisessa osahankkeessa tutkitaan ihmisten vesistöihin liittämiä arvostuksia. Näin selvitetään, mitkä vesien ekosysteemipalveluista ovat väestölle tärkeimpiä.

 ”Mikä on hyvälaatuisen vesistön arvo mökkeilijälle? Entä virkistyskalastuksen, puhtaan uimaveden tai kauniin järvimaiseman? Selvitämme tätä taloustieteen näkökulmasta ja mallinnamme esimerkiksi sitä, miten vesistön laatu näkyy kesämökkien hinnoissa.”

Kalastus ja maatalous vaikuttavat vesistöihin

Tutkimusohjelman kolmas osahanke pureutuu kalastuspolitiikkaan ja erilaisiin ohjauskeinoihin. Ohjauksen avulla ammattikalastusta pyritään ohjaamaan sellaiseen suuntaan, että se vaikuttaisi vesistöjen tilaan positiivisella tavalla.

”Nykyisessä tukijärjestelmässä on vielä parantamisen varaa, jotta se kannustaisi kalastajia pyytämään juuri vesistöjen tilan kannalta sopivia kalalajeja. Tutkimuksessa selvitämme, miten kalastajien strateginen käyttäytyminen vaikuttaa biomanipulaation kokonaiskustannuksiin”, Lindroos kuvailee.

Neljänneksi tutkitaan maatalouspolitiikan vaikutusta vesistöihin; sitä, miten maatalouden säätelyllä voidaan kontrolloida ravinteiden, kuten fosforin pääsyä vesistöihin.

Itse tutkimus on vasta alkuvaiheessa, mutta Lindroos kertoo mallinnuksen ja menetelmien kehittämisen lähteneen jo liikkeelle. Optimointimallien avulla pyritään minimoimaan esimerkiksi rehevöityneiden vesistöjen parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden kustannukset. Rehevöittävien ravinteiden pääsyä vesistöihin voidaan estää esimerkiksi kalastus- ja maatalouspolitiikan avulla.

Toisena menetelmänä käytetään ympäristön laadun arvottamista, jonka avulla kansalaisten kokemia ympäristöhyötyjä voidaan verrata haittojen torjumisen kustannuksiin. Tavoitteena on myös selvittää, miten ympäristöhaittoja voitaisiin torjua mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Tuloksia sovelletaan suoraan yhteiskuntaan

Ympäristö- ja luonnonvarojen taloustiede on käytännönläheinen tieteenala, jonka tutkimustuloksia sovelletaan suoraan politiikkaan ja yhteiskuntaan. Ympäristötaloustieteilijöiden näkemystä kysytään niin autoverouudistukseen kuin Itämeren suojelupolitiikkaankin liittyvissä asioissa. Alan tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kansallisen ja jopa kansainvälisen tason suosituksissa.

”Ympäristötaloustiede on hyvin lähellä käytännön politiikkaa; tutkimusta tehdessämme pohdimmekin aina, miksi kyseessä on yhteiskunnan kannalta tärkeä aihe”, Lindroos kertoo.

Suomalainen ympäristötaloustieteen tutkimus on kansainvälisellä tasolla tarkasteltunakin ainutlaatuista. Tähän vaikuttaa se, että Suomi on tuhansista järvistään tunnettu runsasvesistöinen maa, joka sijaitsee ainutlaatuisen Itämeren rannalla.

Ympäristötaloustiede on verrattain nuori, vasta 1970-luvulla syntynyt tieteenala. Suomalaisessa päätöksenteossa ja poliittisessa keskustelussa se ei ole vielä täysin vakiinnuttanut asemaansa.

Lindroos uskoo kuitenkin vahvasti, että kyseessä on tulevaisuuden ala.  Kansainvälisellä tasolla tutkimustuloksille löytyy kysyntää esimerkiksi päästökaupassa ja Itämeren alueen yhteistyöneuvotteluissa. Globalisaation myötä alan tutkimus on herättänyt kasvavaa kiinnostusta aina Aasiaa ja Afrikkaa myöten.

”Tärkeää olisi, että kaikessa toiminnassa huomioitaisiin ympäristövaikutukset.  Tavoitteenamme on saada sekä yksilöt että yritykset toimimaan taloudellisten kannustimien avulla niin, että ne tekevät ympäristön kannalta parempia valintoja.”

Teksti ja henkilökuva: Misme Yrjölä
Etusivun kuva: Pixmac.fi

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »