Varhaislapsuuden kokemukset näkyvät aivojen kehityksessä

16.9.2013

Raskausajan ja varhaislapsuuden kokemukset vaikuttavat fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin enemmän kuin uskommekaan. Turun yliopiston ainutlaatuisen laaja FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen aivojen kehitykseen.

Tutkimukseen osallistuvia perheitä seurataan jo ennen lapsen syntymää ja pitkälle heidän aikuisikäänsä asti. Tutkijat selvittävät muun muassa varhaisten tunnekokemusten ja stressireaktioiden merkitystä aivojen kehitykselle. Raskausaika ja varhaiset kokemukset voivat vaikuttaa yksilön kehitykseen ja stressinsäätelykykyyn odotettua enemmän. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys -tutkimusohjelmaa.

"Kartoitamme sekä geenien että ympäristön vaikutusta lapsen aivojen kehitykseen. Pyrimme löytämään hyvinvoinnin edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn kannalta ratkaisevia tekijöitä", kertoo tutkimuksen vastuullinen johtaja, professori Hasse Karlsson.

Tutkimuksessa selvitetään lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavia fyysisiä ja psykososiaalisia tekijöitä. Ympäristön vaikutusta lasten kehitykseen ei ole aikaisemmin tutkittu näin laajasti.

"Olemme erityisesti kiinnostuneita siitä, vaikuttaako raskaudenaikainen tai varhaislapsuudessa koettu stressi esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien tai mielialahäiriöiden, kuten masennuksen, puhkeamiseen", Karlsson kertoo.

Raskaus voi aiheuttaa lapselle stressiä

Tutkimusmenetelmistä tärkeässä roolissa on erityisesti aivojen kuvantaminen. NIRS-laitteella voidaan kuvantaa jo aivan pienen lapsen aivoissa syntyviä emotionaalisia reaktioita erilaisiin ääniin.

Myös äidin raskauden aikana kokemaa stressiä kartoitetaan. Stressi lisää elimistön tulehdusproteiinien määrää ja osa näistä sytokiineistä läpäisee myös istukan.

"Pahimmillaan raskausaika voi olla lapsen ensimmäinen stressaava kokemus", pohtii Karlsson.

Jotkin tutkimuksen osahankkeista selvittävät esimerkiksi toistuvien infektiosairauksien syitä, toiset taas sosiaalisten suhteiden merkitystä sekä varhaisten kiintymyssuhteiden muodostumista tai lapsuuden stressitekijöiden vaikutusta aivojen kehitykseen. Myös lasten elämänvaiheita, temperamenttia, unta ja puheen kehitystä seurataan. Lasten emootiojärjestelmien toimintaa pystytään mittaamaan jo 1-3 vuorokauden ikäisillä vauvoilla.

Vahvuutena poikkitieteellisyys

Hasse Karlssonin mielestä laaja-alaista, keskushermoston kehitystä kartoittavaa tutkimusta tarvitaan tämän päivän yhteiskunnassa. Lasten huomattavasti lisääntyneillä säätely- ja tunnehäiriöillä on koko yhteiskuntaan heijastuvia vaikutuksia.

Vuonna 2010 kolmen hengen voimin alkanut hankekokonaisuus työllistää nyt jo 60 tutkijaa eri tieteenaloilta. Lisäksi hankkeeseen osallistuu useita gradun- ja väitöskirjantekijöitä.

Tutkijat edustavat erilaisia tutkimusaloja aina lääketieteestä psykologiaan ja molekyylibiologiaan, sosiologiasta kasvatustieteisiin ja puheterapiaan.

"Pidän tutkimushankkeen vahvuutena juuri sen monialaisuutta. Saamme jatkuvasti yhteydenottoja tutkijoilta, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan hankkeeseen", kertoo Karlsson

Ainutlaatuisen laaja syntymäkohorttitutkimus

Projektin lähtökohtana on luoda uusi suomalainen noin 6 000 lasta käsittävä syntymäkohortti, joka on jopa kansainvälisesti vertailtuna erittäin laaja.

"Tutkimusaineisto antaa kattavasti tietoa koko ikäluokan terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä", korostaa Karlsson.

Projektia voidaan pitää kansanterveydellisesti merkittävänä. Tutkimuksen päärahoittajana on Suomen Akatemia.

"Suomalaisen neuvolajärjestelmän ansiosta tavoitamme suuren osan suomalaisista perheistä varhaisraskauden ultraäänitutkimuksen yhteydessä. Jopa 85–90 prosenttia kaikista tutkimushoitajan tavoittamista perheistä osallistuu tutkimukseen ja sitoutuu siihen oikein kiitettävästi. Toisaalta tutkimusaiheen kannalta haasteena on tavoittaa juuri niitä perheitä, joilla stressitekijöitä ehkä esiintyy varhaisessa lapsuudessa", Karlsson pohtii.

Tutkimusprojektin tavoitteena on löytää äidin ja lapsen terveyttä edistäviä tekijöitä sekä mahdollistaa varhaisen vaiheen interventiot niissä tapauksissa, joissa lapsuuteen liittyy erityisen vaikeita kokemuksia. Tutkimuksessa havainnoidaan myös mahdollisia syrjäytymiseen vaikuttavia riskitekijöitä. Tutkimustuloksilla ennakoidaan olevan kansanterveydellisiä merkityksiä sekä terveyskäyttäytymiseen että -asenteisiin. Seuraukset voivat olla koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää koskettavia.

Teksti ja henkilökuva: Jenni Elo
Muut kuvat: Pixmac.fi

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »