Tekniikan historiasta näkymiä sen tulevaisuuteen

4.11.2013

"Ihmisten liikkuminen on viimeisten parin sadan vuoden aikana kokenut muutaman todella suuren muutoksen", kertoo professori Colin Divall. Rautatien tulo Englantiin 1830-luvulla mullisti liikkumisen tavat. Sitä ennen oli kulkuväylinä paljolti käytetty sisämaan vesistöreittejä.

Professori Divall puhui syyskuussa 85-vuotista taivaltaan juhlivan Tekniikan Historian Seuran juhlaseminaarissa. Divall toimii sekä Yorkin yliopistossa että Britannian kansallisessa rautatiemuseossa vastuullaan liikenteen, erityisesti rautatieliikenteen historian tutkimus. Liikenteen historian lisäksi hänen mielenkiintonsa kohdistuu teknologian historiaan yleisemminkin. 

”Rautatien tulon lisäksi toinen suuri mullistus oli lentoliikenteen kehittyminen. Sata vuotta aikaisemmin ei olisi voitu uskoa, että 1960-luvulla lentokoneet ovat syrjäyttäneet valtamerialukset liikematkustajien matkustusmuotona”, Divall kuvaa.

Kaikkien uusien matkustusmuotojen taustalla on tietenkin teknologinen kehitys. 1900-luvulla kuvaan tuli mukaan liikkuminen paikasta toiseen ilman pakottavaa syytä eli vapaa-ajan matkustaminen. Mahdollisuudesta liikkua vapaavalintaisesti muodostui ihmisille arvokas pääoma, mikä nosti myös henkilökohtaista statusta yhteisössä.

Rautatieyhtiöt markkinoinnin pioneereja

Divallin mukaan rautatieyhtiöt Englannissa olivat markkinoinnin pioneerien joukossa, kun ne matkustajia houkutellessaan kehittivät juniin uusia teknologisia aluevaltauksia. Esimerkiksi ravintolavaunun. Ja jo 1800-luvulla ihmisiä kannustettiin junamatkustamiseen yhtiöiden välisen hintakilpailun avulla. Samaan tapaan kuin halpalentoyhtiöt tekevät lentomatkustuksen lisäämiseksi tänä päivänä. "Historiasta on hyvä ottaa oppia tulevaisuuden innovaatioihin ja teknologian historia luo mahdollisuudet tulevaisuuden vaihtoehdoille", Divall sanoi seminaarissa.

Divallin tutkimusryhmä on ollut mukana myös uusimman junamatkustamiseen liittyvän innovaation kehitystyössä. Kyseessä on tietokonesovellus, jota matkustaja voi käyttää matkan aikana junan kulkiessa kaupungista toiseen. Ensimmäinen sovellus on tarkoitettu matkustajille reitillä Skotlannista Lontooseen, ja siinä tarjotaan esimerkiksi historiallista mainosmateriaalia ohi vilahtavista kaupungeista. Ohjelma sisältää myös virtuaalisia kiertokäyntejä ohitettavissa kaupungeissa, ja sen avulla pääsee virtuaalisesti tutustumaan Rautatiemuseon kokoelmiin. Projektin kehitystyössä on ollut mukana kolme tahoa: yliopisto, Rautatiemuseo ja ohjelmistoyritys.

Museot tarinankerrontaa

Tekniikan museon tutkija Jari Kettunen kertoi alustuksessaan, että museossa järjestettävä näyttely on joukkoviestintää, jonka tieto täytyy muuttaa muihin viestimiin verrattuna toisenlaiseen formaattiin. Museolla on erilaiset mahdollisuudet. Nykyajan teknologia mahdollistaa uudenlaisten tarinoiden kertomisen museon näyttelyissä. Tarinoita voidaan luoda kolmiulotteisesti eli tuomalla kävijöille konkreettisia kokemuksia aiheesta.

Palkittu tiedetoimittaja Timo Paukku kertoi seminaarissa kirjastaan Kymmenen uutta ihmettä. Kirjan voi sanoa olevan tulevaisuuden historiaa, koska teknologia kehittyy sellaista vauhtia, että tänään käytössä olevat keksinnöt ovat kohta vanhentuneita, vaikka niitä vasta hiljan olisi tutkittu. Paukku käsittelee kirjassa uusia menetelmiä ja materiaaleja, jotka todennäköisesti osoittautuvat käyttökelpoisiksi, kuten kolmiulotteinen tulostus, nanotekniikka, maailman vahvin aine grafeeni, kantasolut, datakeskukset ja pilvipalvelut. "Tämä kirja tosin vanhenee todella nopeasti. Sadan vuoden päästä varmasti kummastellaan näitäkin keksintöjä", sanoi Paukku.

Vaikka esiteltävät uudet ihmeet vanhenevatkin nopeasti, Paukun mielestä kirjan merkitys onkin tieteen popularisoinnissa suurelle yleisölle. Ja sen avulla voidaan päästä eteenpäin nykypäivän ideoinnissa. Siis jälleen kerran historian kautta eteenpäin.

Kirjankustantaja, toimittaja ja tietokirjailija Niklas Herlin kertoi omassa osuudessaan historian kirjoittamisesta populaarimediassa. Herlin julkaisi vuonna 2003 kirjan Ruukin avain, joka on kertomus suomalaisen metalli- ja elektroniikkateollisuuden vaiheista 1600-luvulta nykyaikaan. Herlin kertoi populaaritietokirjan vaatimuksista: "Kirja kirjoitetaan lukijoille, siis suurelle yleisölle. Sen täytyy olla täynnä tarinoita. Ja hyvät kuvat ovat ehdottoman tärkeitä! Jos kirjoitetaan ammattilaisille, tyyli ja sanavalinnat ovat erilaiset. Lukija täytyy huijata lukemaan kirja, vaikka aihe olisikin tylsä", sanaili Herlin.

Puheessaan Herlin kertoi monia esimerkkejä suomalaisen teollisuuden vaiheista, jotka tekohetkellä ovat vaikuttaneet vääriltä valinnoilta, mutta tulevaisuudessa osoittautuneet hyviksi ratkaisuiksi. Tai joiden merkitys vasta nyt "tulevaisuudessa" ymmärretään pohjautuvan menneiden aikojen teknologiseen osaamiseen.

Teksti: Katri Pajusola
Kuvat: Anita Westerback

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »