Tähtäimessä täsmälääke diabetekseen

22.11.2013

Diabetestutkimusta ja perinnöllisyystiedettä yhdistävän tutkimuksen kunnianhimoisena tavoitteena on selvittää, mikä aiheuttaa tyypin 2 diabeteksen – ja löytää sairauteen täsmällinen hoito. Yhtenä edellytyksenä paremman hoidon kehittämiselle on myös diabeteksen tautikirjon entistä tarkempi selvittäminen.

Tämän vuoden alussa alkanut tutkimushanke tähtää kakkostyypin diabeteksen perinnöllisyyden selvittämiseen. Suomen Akatemian rahoittamaa viisivuotista hanketta vetää FiDiPro-professori Leif Groop, yksi maailman tunnetuimmista diabetestutkijoista ja ruotsalaisen Lundin yliopiston diabetestutkimuskeskuksen johtaja.

Kakkostyypin diabeteksen syntymekanismeja selvitetään genetiikan uusimpien välineiden ja suomalaisen väestön erityispiirteiden avulla. FiDiPro-hanke nivoutuu osittain kansainväliseen SISu-projektiin (Sequencing Initiative Suomi), jonka tavoitteena on suomalaisen täsmägenomikartan rakentaminen.

FiDiPro-hankkeen taustalla on Lundin diabetestutkimuskeskuksen ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) pitkäaikainen yhteistyö. Hankkeen toisena vastuuhenkilönä toimii FIMM:n professori Aarno Palotie. Alan kansainvälinen yhteistyö on varsin tiivistä ja vilkasta. Helsingin ja Lundin yliopistojen lisäksi yhdysvaltalainen genetiikkaan keskittynyt Broad-instituutti on osana tutkimusverkostoa. Työnjakoa tarvitaan, sillä tietoa on rajattomasti.

"Genetiikan ja diabeteksen tutkimuksen resurssien yhdistäminen on erittäin hyödyllistä. Kukaan ei pysty käsittämään ja käsittelemään tällaisia tietomääriä yksin", Groop toteaa ja kuvailee yhteistyökumppaneita pieneksi perheeksi.

Groop on tehnyt elämäntyönsä diabeteksen parissa. Kiinnostus heräsi ensimmäisessä työpaikassa Närpiössä 1970-luvun loppupuolella. Erikoistuttuaan Helsingin yliopistossa Groop siirtyi Lundiin, jossa on vierähtänyt lähes 20 vuotta.

Geenikartta raottaa uusia mahdollisuuksia

Perinnöllisyystiede on kehittynythuimasti viime vuosikymmenen aikana. Ihmisen koko perimän näkeminen antaa edellytykset tyypin 2 diabeteksen syntymekanismien ymmärtämiselle.

"Suomi on ihanteellinen maa genetiikan kannalta, koska väestönkasvu on ollut täällä nopeaa ja geenipooli on pieni", Groop arvioi.

Groop on myös mukana Suomessa vuonna 1990 aloitetussa Botnia-tutkimuksessa, joka selvittää diabeteksen esiintymistä Pohjanmaan väestössä. Projekti on kerryttänyt merkittävän määrän tietoa suomalaisten geeniperimästä. Tätä tietoa Groop tutkimusryhmineen hyödyntää myös FiDiPro-hankkeessa.

Diabetes on monen tekijän summa

Kakkostyypin diabetes on tällä hetkellä nopeimmin yleistyvä tauti. Suomessa sitä sairastaa 250 000 ihmistä, ja diagnosoimattomia tapauksia on arviolta noin 200 000. Taudin lisääntymiseen vaikuttaa paitsi geeniperimä myös muuttuneet elinolosuhteet.

"Nykyihminen kuluttaa noin 500 kaloria vähemmän päivässä kuin vuosikymmeniä sitten, mikä on tärkein syy ylipainoon. Elimistömme muuttuu hyvin paljon hitaammin kuin elinympäristömme", Groop tiivistää.

Kakkostyypin diabetekseen ei tällä hetkellä ole tehokasta hoitoa, vaan tauti etenee koko ajan. Diabeteksen aiheuttamat komplikaatiot, kuten silmä- ja munuaissairaudet, verenkiertohäiriöt ja hermomuutokset sekä sydän- ja verisuonisairaudet, huonontavat potilaiden elämänlaatua. Lisäksi tyypin 2 diabetes on yhteiskunnalle huomattava taloudellinen rasite.

Hanki koira ja lähde lenkille!

Kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyyn on jo nyt melko paljon keinoja. Omilla elintavoillaan voi vaikuttaa taudin puhkeamiseen, vaikka perinnöllistä taipumusta olisikin.

"Liikunta on aina hyväksi. Ja pitää muistaa, että ennaltaehkäisy on paljon helpompaa ja halvempaa kuin sairauden hoito", Groop sanoo.

Groop kehuu suomalaisten lääkäreiden tietotaitoa. Suomessa toimii myös aktiivinen Diabetesliitto.

"Täytyy kuitenkin muistaa, että lähes joka toinen diabetestapaus on diagnosoimatta. Potilaiden verensokerin rutiininomainen mittaaminen on tärkeää, jotta tauti huomataan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa."

Parempi hoito on täsmällistä hoitoa

Tulevaisuudessa diabeetikot tulevat saamaan nykyistä tarkemman diagnoosin.

"Diabeteksen tautikirjo on hyvin moninainen. Vaikka monesti käytetään yksinkertaistavaa kahtiajakoa, ei ole olemassa yhtä tyypin 1 diabetesta ja yhtä tyypin 2 diabetesta. Erilaisia muotoja on runsaasti", Groop kuvailee.

Tarkka diagnoosi tarkoittaa täsmällisempiä hoito-ohjeita. Jatkossa potilas saa paljon enemmän ja paljon tarkempaa tietoa taudistaan ja sen ennusteesta. Lääkärit pystyvät kertomaan soveltuvimmista hoitomuodoista, riskeistä ja sivuvaikutuksista.

"Olen hyvin pettynyt, ellei kymmenen vuoden päästä ole lääkettä, joka auttaa haimaa lisäämään insuliinin eritystä. Tällainen lääke ei vain hidasta taudin etenemistä, vaan myös estää sen syntymisen", Groop luonnehtii.

"Ihmisten elämänlaadun parantaminen on ensisijaista. Meillä on erinomaiset edellytykset ja resurssit tutkimustyöhön, joten luonnollisesti tavoitteetkin on asetettu korkealle. Tässä ei ole kuin voitettavaa", Groop sanoo.

Teksti ja henkilökuva: Heidi Taustila
Muut kuvat: Pixmac.fi

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »