Monitieteistä kalenteritutkimusta Villa Lantessa

20.8.2013

Dosentti Tuomas Heikkilän johtajuuskaudella Villa Lantessa keskitytään tutkimaan ajan hallintaan ja jäsentämiseen liittyviä kysymyksiä. Avaimena toimivat vanhat kalenterit niin antiikista kuin keskiajalta.

"Villa Lante mahdollistaa sellaisia kulttuurillisia ja tieteellisiä kohtaamisia, jotka eivät voisi toteutua ilman sitä. Jos Villa Lantea ei olisi olemassa, se pitäisi keksiä mitä pikimmiten", kiteyttää Tuomas Heikkilä ja hymyilee.Suomen Rooman-instituutti eli Villa Lante hallitsee pitkälti dosentti Tuomas Heikkilän kalenteria seuraavat kolme vuotta. Hän aloitti instituutin johtajakautensa elokuussa. Heikkilä ei kuitenkaan surkuttele kohtaloaan Rooman Gianicolon näköalakukkulalla. Päin vastoin. Villa Lante on tiede- ja kulttuuri-instituuttiemme joukossa ainutlaatuinen suomalaisten tieteilijöiden, taiteilijoiden ja kulttuuripersoonien parhaimmiston kohtaamispaikka, missä jokainen päivä on täynnä jännittäviä tapahtumia. Välillä omaan tutkimukseen voi avautua aivan uusia sfäärejä syvällisissä keskusteluissa, jotka käydään vaikka instituutin ateljeessa vierailevan kuvataiteilijan kanssa.

Villa Lante tarjosi tilat Suomen ensimmäiselle ulkomaille sijoittuneelle tiedeinstituutille vuonna 1954. Sen rakennus, Paavi Leo X:n kansliapäällikkö Baldassare Turinin rakennuttama renessanssihuvila, on peräisin vuodelta 1531. Suomen valtio osti Villa Lanten Amos Anderssonin lahjoituksen turvin vuonna 1950. Kunnostustöiden jälkeen Villa Lante vihittiin Suomen Rooman-instituutin käyttöön neljä vuotta myöhemmin. Sen perustehtäviin kuului pyrkiä saattamaan mahdollisimman laajat kansalaispiirit kosketuksiin antiikin Rooman ja sen jälkivaikutuksen kanssa. Näin se on tehnyt pian 60 vuotta.

Haasteiden houkutus

Tuomas Heikkilälle Villa Lante on tuttu jo vuosien takaa, jolloin hän opiskeli Vatikaanissa. Hän on myös toiminut viisi vuotta Villa Lanten asiamiehenä.

"Kun aloitin opintoni Helsingin yliopistossa vuonna 1992, Suomesta oli lähes mahdotonta saada keskiaikaan liittyvää kunnon opetusta. Alkuperäismateriaalia käyttäneiden tutkijoiden traditio oli katkennut totaalisesti. Oli lähdettävä ulkomaille. Menin ensin Saksaan ja sitten Vatikaaniin. Nyt tilanne on aivan toinen keskiaikabuumin ansiosta. Väitöstyötään tekevät jatko-opiskelijat ovat jo tosi kovan kansainvälisen tason tyyppejä, koska ovat saaneet kunnon opetusta."

"Keskiajan tutkijan kannattaa osata latinaa. Vanhojen käsikirjoitusten tulkinnassa tarvitaan myös paleografiaa eli vanhojen käsialojen tuntemusta. Kodikologian avulla paikannetaan ja ajoitetaan vanhoja pergamentteja ja käsikirjoituksia. Välillä tutkimus tuntuu lähes supersalapoliisin työltä. Vaikeidenkin taitojen hallitseminen on kuitenkin mukavan haasteellista", toteaa Heikkilä.Keskiajan tutkimuksessa Heikkilää kiehtoo työn haasteellisuus. Maailmalta löytyy edelleen runsain mitoin erilaista lähdemateriaalia, jota kukaan ei ole vielä käynyt läpi. Tutkijoilla on hyvät mahdollisuudet tehdä uusia, mullistavia löytöjä. Työ edellyttää kuitenkin monitieteistä otetta ja myös erilaisia käsityötaitoja, jotka lopulta tekevät tutkijasta tutkijan.

Heikkilän mukaan jokainen uusi keskiaikaan liittyvä tutkimus on aina monitieteisempi. Tämä näkyy myös Villa Lantessa, missä Heikkilän johtajuuskaudella keskitytään tutkimaan, miten roomalaisten kulttuurivaikutteiden leviäminen näkyi eurooppalaisissa kalentereissa ja ajan hallitsemisessa. Hankkeen pieni, kansainvälinen huippututkijaryhmä koostuu historioitsijoiden lisäksi useiden muiden alojen tutkijoista.

"Ryhmän monitieteisyys juontaa juurensa siitä, että johdin muutaman viime vuoden ajan kansainvälistä Studia Stemmatologica -verkostoa, johon kuului vajaat 40 tutkijaa viideltä eri manterelta ja kolmestatoista maasta. He edustivat tusinaa eri tieteenalaa filologeista, molekyylibiologeista ja folkloristeista matemaatikoihin, tilastotieteilijöihin ja tietojenkäsittelytieteilijöihin."

Heikkilän kokoama ryhmä kokoontuu Villa Lantessa ensimmäisen kerran marraskuun puolivälissä. Silloin mukana on ainakin historioitsijoita, tietojenkäsittelytieteilijöitä, molekyylibiologeja ja folkloristeja.

Suomalaiset etunenässä

Villa Lantessa Heikkilä jatkaa tutkimusryhmänsä kanssa tietokoneavusteisten tutkimusmenetelmien kehittelemistä, joilla päästään paljon luotettavampiin tuloksiin kuin perinteisillä kynä ja paperi -menetelmillä.

Heikkilä sovelsi näitä menetelmiä ensimmäisen kerran vuonna 2005. Tarkastelun kohteena oli silloin Pyhän Henrikin legenda, josta on säilynyt 56 tekstiversiota. Ne edustavat vain murto-osaa kaikkien kopioiden määrästä. Silti niistä pystytään rekonstruoimaan tietokoneen avulla ääretön määrä erilaisia sukupuita."Keskiajalla kopioituihin teksteihin ilmestyi aikojen saatossa tahattomia ja tahallisia virheitä, jotka muuttivat tekstin sisältöä. Joten jokaisen keskiaikaisen tekstin versio on uniikki. Tietokoneavusteisilla menetelmillä pyritään rakentamaan samasta tekstistä säilyneiden versioiden pohjalta käänteinen sukupuu käsikirjoituksille, jotka ovat muuttuneet kopiointiprosessin aikana."

"Aikaisemmin tietokoneavusteisessa tekstintutkimuksessa käytettiin ohjelmia, jotka oli kehitetty eläinten lajiutumisjärjestyksen tutkimukseen. Kansainvälisen tutkimusryhmän sisällä toiminut suomalaisryhmä kuitenkin kehitteli omia algoritmejaan nimenomaan tekstintutkimuksen tarpeisiin. Vaikka evoluutiobiologian saralta lainatut menetelmät ovat olleet varsin hyviä, suomalaisten menetelmät ovat osoittautuneet kaikkein menestyksekkäimmiksi", kertoo Heikkilä.

Suomalaisten menetelmien tarkkuutta on testattu muun muassa teettämällä vertailumateriaaliksi suuria, keinotekoisia aineistoja. Helsingin yliopistossa joukko opiskelijoita esimerkiksi eläytyi keskiaikaiseen kopiointitilanteeseen kirjoittamalla käsin osan William Shakespearen Julius Caesar -näytelmästä yli satana kopiona.

Kuka hallitsee kalenteriasi?

Villa Lantessa Heikkilän tutkimusryhmän tärkeintä aineistomateriaalia edustavat roomalaiset kalenterit sekä antiikista että keskiajalta. Materiaalia löytyy Vatikaanista, erilaisista Rooman paikallisarkistoista ja lähiseutujen luostareista. Sen avulla pystytään hahmottamaan, milloin ja missä on tapahtunut suuria uudistuksia, murroksia ja suoranaisia ajanlaskullisia kumouksia ajan jäsentämisessä.

"Kalenterit kahlitsevat meitä kaikkia. Vallanpitäjät ovat aina ymmärtäneet oikein hyvin, että se joka hallitsee ihmisten kalenteria ja ajankäyttöä, hallitsee ihmistä. Tämä on näkynyt varsinkin suurten yhteiskunnallisten muutosten yhteydessä. Ranskan vallankumouskin olisi halunnut oman kalenterinsa, joka alkaisi vuodesta nolla", kertoo Tuomas Heikkilä.

"Keskiajalla paavi ja keskuskirkko dominoivat ihmisten elämää. Me pyrimme tutkimusmateriaalin avulla selvittämään, kuinka nopeasti kalenteriuudistukset välittyivät lähiseudulle ja muualle Eurooppaan, kun paavi lanseerasi uusia pyhimyksiä ja kalenterit menivät uusiksi. On mielenkiintoista saada selville, miten tällaiset kalenterimuutokset on otettu vastaan, ja miten vahva ote paavilla oikeasti oli ihmisten ajankäyttöön."

Kun kalentereita ryhdytään rapsuttelemaan, niistä löytyy paljon antiikin jälkivaikutukseen liittyvää historiantutkimuksen lähdemateriaalia, jota ei ole vielä kaluttu loppuun. Kalenterit ovat kuitenkin vain yksi avain suurempiin Heikkilän aikateeman kysymyksiin.

"Koska Villa Lanten johtajuuskausi on lähtökohtaisesti vain kolmen vuoden mittainen, sivurönsyjä pitänee varmaan vielä karsia ajan rajallisuuden takia", sanoo Heikkilä.

Teksti ja kuvat: Suvi Ruotsi

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »