SHOKit saaneet hyvän alun – tulevaisuudelta odotetaan paljon

18.9.2013

Strategisen huippuosaamisen keskittymien toimintaan etsitään nyt tulosmittareita. Samalla hiotaan toimintatapoja.

Yksi Suomen kuudesta strategisen huippuosaamisen keskittymistä SHOKeista biotalouden eri sektorit yhdistävä FIBIC syntyi vuonna 2007. ToimitusjohtajaChristine Hagström-Näsi sanoo, että toimintakäytännöt ovat noin kuudessa vuodessa kehittyneet myönteiseen suuntaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin SHOKin Salwen toimitusjohtaja Saara Hassinen vahvistaa, että yhteistapaamisista ovat hyötyneet kaikki osapuolet."Olemme myös korostaneet, että tiedon tuottaminen vaatii pitkäjänteistä tutkimusta. Yksi tapa, millä voidaan prosessia hiukan nopeuttaa, on yhdessä tekeminen ja toimijoiden yhteiset tapaamiset. Esimerkiksi metsätieteiden tutkijoiden ja alan yritysten välille on syntynyt aktiivista luovaa yhteistoimintaa", Hagström-Näsi mainitsee.

"Noin neljässä vuodessa olemme oppineet sen, että kuluttamalla penkkiä asioita saadaan eteenpäin. Se tuottaa usein enemmän kuin esimerkiksi raporttien jakaminen luettavaksi ja kommentoitavaksi sähköisesti", Hassinen sanoo.

Toki oppimisprosessit ovat muutenkin olleet suuria ja mullistavia, sillä tapahtuneet muutokset ovat olleet isoja. Fibic perustettiin, kun metsäteollisuuden tutkimukseen suuntautunut Metsäklusteri Oy päätti laajentaa toimintojaan myös muille biotalouden alueille.

"Siirtyminen biotalouden maailmaan perinteiseltä metsäsektorilta on ollut työläs prosessi. Jos toiminnan perusta määritellään uusiksi, kyse ei ole pienestä muutoksesta."

Uusi tieto on tulos

Salwessa on meneillään esimerkiksi Älykäs monitorointi -ohjelma yksilön terveyden ja hyvinvoinnin älykkääseen seurantaan. Ohjelmassa on jo muun muassa tutkittu pitkäaikaissairauksien hoitomallin kustannustehokkuutta ja veren CRP-arvojen seurantaan edullisia menetelmäratkaisuja.

"Salwen toiminnan tuloksena on tieto, jonka pohjalta yritykset voivat kehittää tuotteita tai palveluita. Tuotamme tietoa sen taustaksi, että tulevaisuudessa ihmiset mittaavat entistä enemmän asioita itse koskien terveyttään ja hyvinvointiaan. Olemme laskeneet, miten kustannustehokasta tietotekniikan hyödyntäminen terveydenhuollossa voi olla", Saara Hassinen kuvaa.

Fibicin FuBio-ohjelman tavoitteena on perustaa Suomeen kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamisalustoja, jotka edesauttavat metsäteollisuuden uudistumista. FuBio-Cellulose -ohjelmassa tavoitellaan puolestaan uusien selluloosapohjaisten arvoketjujen edistämistä.

"Kyse on esikilpailullisista hankkeista. Pyrimme esimerkiksi löytämään ratkaisuja teknologisiin tai tiedollisiin pullonkauloihin", Christine Hagström-Näsi täsmentää.

Salwen visiona on synnyttää yritysten välistä sekä yritysten ja tutkimuksen välistä yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on lisätä terveys- ja hyvinvointialan kansainvälistä liiketoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. "Jopa kilpailevat yritykset tekevät ohjelmissa yhteistyötä, koska kukin voi sitten käyttää tuotettua tietoa omalla tavallaan. Olemme kasvattaneet ja edelleen kasvatamme luottamusta toisiamme kohtaan, mikä vaikuttaa myönteisesti tuloksiin."

Toimintaa kehitetään

Hankkeissa pyritään edistämään uuden liiketoiminnan syntyä, mutta tulosmittarit eivät aina kerro, onko tavoitteessa onnistuttu. Christine Hagström-Näsi sanoo, että vielä ei ole sellaisia mittareita, joilla uusi liiketoiminta tulisi systemaattisesti julki.

"Yhdessä tuotettu tieto siirtyy yritysten omaan tuotantokehitysputkeen. Yritys yksin sitten päättää, mitä ja milloin se tiedottaa siitä, mitä tiedolla on saatu aikaiseksi. Me haluaisimme tietää myös kyseisistä tuloksista, mutta toistaiseksi niiden seuraamiseen ei ole riittäviä välineitä", Hagström-Näsi kertoo.

Saara Hassisen mukaan Salwessa hyödynnetään jatkossa entistä enemmän tilastoja ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista, ja ottaa ketterästi käyttöön muualla tuotettua tietoa.

"Tilastot ovat aidosta populaatiosta, ja ne toimivat hyvänä taustatukena, kun viemme tuottamaamme tietoa kansainväliselle tasolle", Hassinen sanoo.

Hassinen arvioi lisäksi, että SHOKien välinen yhteistyö tiivistyy. Ensimmäiset toimialarajat ylittävät yhteiset ohjelmat ovat jo käynnistyneet. Hagström-Näsi miettii, että näin turvataan entistä vaikuttavammat toiminnat jatkossa. "Ylipäänsä vasta tästä eteenpäin aletaan nähdä toiminnan todelliset mahdollisuudet ja myös tulokset. Alku oli opettelua, ja nyt on päästy vauhdilla liikkeelle."

Parhaillaan johtoryhmä seuraa ja kehittää SHOKien toimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön nimittämän johtoryhmän keskeisenä tehtävänä on tehdä ehdotuksia ja aloitteita keskittymien toiminnan kehittämiseksi.

"Olisi hienoa, jos keskittymien johtajat otettaisiin aktiivisemmin mukaan niiden tulevaisuuden suunnitteluun", Hassinen ehdottaa.

Teksti: Mia Hemming
Henkilökuvat: Tanja Mikkola
Muut kuvat: Pixmac.fi

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »