Mökkeily muutoksessa

13.8.2013

Suomalainen vapaa-ajan asuminen on värikästä. Rentouttavan vapaa-ajanviettopaikan lisäksi kakkosasunto voi palvella rauhallisena etätyö-ympäristönä tai vilkkaiden harrastusmahdollisuuksien aktiviteettikohteena. Mökki voi olla vanha suvulta peritty maalaistalo, 1960-luvulla rakennettu pieni saunamökki tai moderni, viimeisen päälle varusteltu ympärivuotinen huvila. Vapaa-ajan asutuksen sijoittuminen maalle ei myöskään ole itsestäänselvyys; monet kakkosasunnot sijaitsevat nykyään kaupunkien keskustoissa. 

Vaikka 1970–1990 -lukujen mökkibuumi on ohitse, vapaa-ajan asuntojen määrä kasvaa jatkuvasti. Suomen yli puoli miljoonaa mökkiä muuttavat oleellisesti maamme asutuksen sijoittumista. Merkittävä osa vapaa-ajasta vietetään nykyisin useammassa kuin yhdessä vakituisessa paikassa ja näin ollen voidaankin puhua monipaikkaisesta asumisesta. Tällä hetkellä Suomessa joka seitsemäs kotitalous omistaa kakkosasunnon, mutta peräti joka toisella kansalaisella on pääsy sinne.                                                                                                                               
Professori Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa ASU-LIVE -tutkimusohjelman Asumisen monipaikkaisuus ja arkielämä vapaa-ajan ympäristöissä -tutkimuskonsortiossa. Konsortiossa tutkitaan, kuinka vapaa-aika ja virkistys vaikuttavat asumisen valintoihin ja toteutumiseen. 

 Moderni aktiviteettimökkeily nousussa

Suomalaisen mökkeilykulttuurin saattaa helposti nähdä osana muuttumatonta, perinteistä suomalaista elämäntapaa. Tosi asiassa mökkeily muuttuu ihmisen olemisympäristön muutosten myötä kovaa vauhtia ja perinteikäs mökkeily on saanut rinnalleen useita vaihtoehtoisia mökkeilytapoja. Vapaa-ajan asumisessa on Furmanin mukaan havaittavissa tällä hetkellä ainakin kolme erityisen näkyvää muutostrendiä.

Helpoiten havaittavissa on mökkien varustetason kohoaminen. Uusien sähkölaitehankintojen myötä mökit muuttuvat vuosi vuodelta yhä koneistetummiksi. Usein mökeistä myös halutaan tehdä ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia kakkosasuntoja jo rakennusvaiheessa.

Hiljalleen on muuttumassa myös Suomen vapaa-ajan asuntojen sijainti. Kaikkein syrjäisimpien ja rauhallisimpien seutujen mökit eivät vedä ihmisiä puoleensa enää siinä missä ennen. Vaikka perinteikkäälle mökkeilylle luonnon rauhassa lienee yhä kannattajansa, näkyy nousevana trendinä mökkeilijät, jotka kaipaavat lomalleen actionia ja seuraa. Muiden ihmisten läheisyys ja lähialueen virkistyskohteet vaikuttavat olevan uusmökkeilijöiden suosiossa. Tästä seuraa mökkeilyn tiivistymistä ja matkustamisen lyhentymistä. 

Furman pohtii, voiko perinteikkään mökkiasumisen aika olla jo pasé. ”Onnistuuko nykyihmiseltä enää vain oleminen, vai täyttyykö mökkeily jatkossa erilaisista aktiviteeteista?” hän pohtii. ”Luonnon kannalta mökkeilyn tiivistymisellä on hyviä puolia. Tällöin yhä suurempia alueita jää luonnontilaan ja kulkumatkat palveluihin ja mökille lyhenevät ja onnistuvat myös julkisilla kulkuneuvoilla. Toisaalta tiivistymisen myötä ihmisten luontosuhde muuttuu etäisemmäksi.”

Myös mökkien omistussuhteiden muutoksista seuraava monen mökin loukku on yleistymässä. Kotitilojen, mummonmökkien ja kakkosasuntojen periytyminen voi johtaa siihen, että yhdellä henkilöllä tai perheellä on kytköksiä useampaan vapaa-ajan asuntoon. Tällöin haasteeksi voi muodostua lukuisista mökeistä huolehtiminen. ”Hoitamattomien mökkien suuri lukumäärä saattaa kehkeytyä haasteelliseksi tulevaisuudessa”, Furman kertoo. ”Uusia yritysmuotoja, kuten mökkien joustavaa vuokraamista saattaa alkaa näkyä enemmän. Tällä hetkellä omistusmökkejä vuokrataan muille kansainvälisesti mitattuna erittäin vähän, vain runsaat 3 prosenttia kaikista vapaa-ajan asumuksista.”

Mökkeilyn vaikutukset maaseudun luonnolle

Neljä viidestä mökistä sijaitsee rannan läheisyydessä, ja mökkeilijöiden käytössä on ainakin kaksinkertainen määrä rantaviivaa vakituiseen asutukseen verrattuna. Mökkeilijöiden ratkaisuilla onkin suuri merkitys luonnon hyvinvoinnille ja useimmat kokevat mökkiympäristönsä luonnon ja sen suojelun itselleen tärkeäksi asiaksi. 

Ympäröivän mökkiluonnon hyvinvointiin voi vaikuttaa pienilläkin teoilla. Jo ruohonleikkuusta ja köyhälajisen teollisen nurmikon ylläpidosta luopuminen voi auttaa ympäristön lintuja ja hyönteisiä, kuten perhosia. ”Harmonian löytäminen luonnon kanssa tekee hoidon myös kevyemmäksi, sillä luonto pyrkii yhä uudelleen valtaamaan alueita, joilta se on väkisin raivattu pois. Mitä vähemmän luontoa muokkaa, sitä helpompaa yhteiselo on lopulta myös itselle”, Furman muistuttaa.

Erityisesti Furman toivoo, että luonnon kannalta peruuttamattomasti haitallisiin ratkaisuihin päädyttäisiin vain äärimmäisissä tilanteissa. ”Esimerkiksi veden läpäisevyyden torjuvat ja vesirajan kasvillisuuden karkottavat asfaltti- ja betonirakennelmat estävät luonnon luontaisen toiminnan vuosikymmenien ajaksi”, hän toteaa.

Myös mökille matkustaminen kuormittaa ympäristöä, sillä suurin osa mökkiliikenteestä muodostuu yksityisautoilusta. Itse mökkipaikkakunnalla matkat palveluihin ovat pitkiä. Lähin kauppa sijaitsee joka toisella mökillä vähintään kymmenen kilometrin päässä. Uudenlainen yrittäjyys kuten kotiin toimitukset voisivat helpottaa tilannetta julkisten kulkuneuvojen käytön ohella. 

Oman mökkeilyn kestävään ekologisuuteen voi kukin tahollaan vaikuttaa. ”Mielenkiintoista mielestäni on monien mökkeilijöiden melko romanttinen näkemys luonnonläheisyyydestä. Mökillä ympäristön suojeluun kiinnitetään huomiota, mutta ekologisuus unohtuu palattaessa lomilta kaupunkiin”, Furman kertoo.

Mökkiluontoa kaupunkeihin

Mökkeily aiheuttaa paineita myös maaseudun palveluille. Samalla se kuitenkin tarjoaa uudenlaisia työpaikkoja ja tukee alueiden elinvoimaisuutta. Taantuville kunnille mökkiläiset ovat mahdollisuus palveluiden ylläpitoon. 

”Tutkimme, missä määrin nykyinen lainsäädäntö ja muu politiikka huomioivat monipaikkaista asumista ja miten niitä voisi kehittää nykyistä vaikuttavimmiksi. Vapaa-ajan asukkaat tuovat alueelle myös runsaasti tietämystä ja osaamista. Mökkiläisten ottaminen mukaan paikallisten asioiden suunnitteluun ja hoitoon on potentiaali, jota ei ole vielä kovinkaan paljon hyödynnetty Suomessa,” huomauttaa Furman. Oman sävynsä tähän tuovat ulkomaalaiset, joiden osuus mökkeilijöistä on selvästi kasvussa.

Varustetason nousu on tuonut esiin kysymykset muun muassa vesi- ja jätehuollon järjestämisestä. ”Voi olla hankalaa määritellä, milloin asutuksen määrä on niin tiheää, että kunnallista vesihuoltoa kannattaa järjestää”, Furman sanoo. Toisaalta tiukat jätevesien käsittelyvaatimukset antavat tilaa uudenlaisille yrittäjille, kuten saostuskaivojen tai vaikkapa kuivakäymälöiden tyhjentäjille. Kasvavia tarpeita kohdistuu niin ikään myös teiden kunnossapitoon, terveyspalveluihin ja tietoliikenneyhteyksiin.

Furman kuitenkin painottaa mökkeilyn tärkeyttä ihmisen hyvinvoinnin ja luontosuhteen ylläpidossa ja korostaa sen merkitystä osana lasten ympäristökasvatusta. Luonnon tarjoamia elämyksiä tulisi hänen mukaansa suunnitella entistä enemmän myös kaupunkeihin. ”Viherympäristöjä pitäisi säilyttää ja suojella. Haasteena kaupunkisuunnittelussa on kuitenkin se, että ilmastonmuutoksen takia kaupungeista pyritään tekemään mahdollisimman tiiviitä, jotta matkustamiseen käytettäisiin entistä vähemmän aikaan. Riskinä on kuitenkin ihmisten henkireikien, tärkeiden viheralueiden, katoaminen. Viheralueilla on terveydellisiä vaikutuksia ja ne ovat tärkeitä ihmisen virkistäytymisen kannalta. Nyt kaupunkisuunnittelussa etsitäänkin malleja, joissa samanaikaisesti tavoitellaan sekä ilmastonmuutoksen hillintää, että rikasta viherrakennetta. Lopputuloksena pitäisi syntyä optimaalinen kaupunki: tiivis, vihreä ja positiivista elämää sykkivä”, Furman kiteyttää.

Teksti: Silja Järvensivu
Kuvat: Silja Järvensivu, Eeva Furman ja Pixmac.fi

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »