Koulu-uupumus uhkaa nuoria

10.10.2013

Suomalaisnuoret sijoittuvat kansainvälisissä koulumenestysvertailuissa usein loisteliaasti huippujen joukkoon, mutta nuorten koulumotivaatiossa ja hyvinvoinnissa on havaittavissa huolestuttavia piirteitä. Peräti joka kolmas lukiolaisnuori kokee eri asteista koulupahoinvointia, joka ilmenee kyynisyyden, väsymyksen tai riittämättömyyden tunteina.

Professori Katariina Salmela-Aro johtaa Suomen osuutta kansainvälisessä, monitieteisessä Pathways -hankkeessa, jossa tutkitaan nuorten kouluun liittyvää uupumusta, innostusta ja motivaatiota. Suomen FinEdu -pitkittäistutkimusaineisto on kerätty seuraamalla erään suomalaiskaupungin 1700 nuorta kymmenen vuoden ajan. Pathways on osa Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys  -tutkimusohjelmaa SKIDI-KIDS.

Kilpailevat ja kyyniset lukiolaiset

Pitkittäistutkimuksen tulokset osoittavat, että lukiolaisnuoret eroavat kouluinnostuksen ja uupumuksen perusteella merkittävästi toisistaan ja heidät on jaettavissa neljään erilaiseen innostus- ja uupumusryhmään. 

Suurin osa lukiolaisista kuuluu innostuneiden opiskelijoiden ryhmään. Innokkaat lukiolaiset omaavat korkean opiskelumotivaation, nauttivat uuden oppimisesta ja menestyvät hyvin koulussa. Korkea motivaatio heijastuu kokonaisvaltaiseen korkeaan hyvinvointiin.

Pojille on koulumaailmassa kilpailuasetelmien sijaan ominaisempaa kyynistyminen. Kolmanneksi yleisimmän lukiolaisryhmän muodostaa koulunkäyntiin kielteisesti suhtautuvat nuoret, joista enemmistö on poikia. Opiskelun merkityksen kyseenalaistaminen voi johtaa negatiivisen kuvan heijastumiseen myös muita instituutioita ja koko yhteiskuntaa kohtaan. Innostuneet mutta uupuneet lukiolaisnuoret muodostavat toiseksi yleisimmän lukiolaisryhmän. Nuoret sitoutuvat vahvasti koulunkäyntiin, mutta pelkäävät samalla epäonnistumista. Ryhmän nuorille on ominaista huono itsetunto. ”Enemmistö ryhmään kuuluvista nuorista on tyttöjä, jotka asennoituvat koulunkäyntiin kilpailumielellä. Jatkuva menestyksen tavoittelu altistaa heidät väsymykselle ja stressille. Aikojen saatossa uupumus voi kasautua yhä pahemmaksi”, Salmela-Aro kertoo.

Viimeiseen, voimakkaasti uupuneiden nuorten ryhmään kuuluu noin 14 prosenttia lukiolaisista. Koulu-uupuneet kokevat erityisesti riittämättömyyden tunteita opiskelijana.

Innostus ja uupumus kasautuvat

Salmela-Aron mukaan koulu-uupumus on mahdollista kääntää innostukseksi tukemalla nuorta tärkeissä päätöksissä ja vahvistamalla nuoren itsetuntoa. ”Nuoren omien vahvuuksien tutkiminen, itseluottamuksen vahvistaminen ja vastoinkäymisiin varautuminen kantavat nuorta vaikeiden aikojen yli”, Salmela-Aro toteaa.

Koulumotivaatio ja positiiviset onnistumisen kokemukset johtavat hyvinvoinnin lisääntymiseen ja kasvumahdollisuuksiin. Tällöin muodostuu positiivisia innostuksen kierteitä, jotka edelleen synnyttävät myönteisiä oppimisen ja ilon kokemuksia. Opiskeluinnostus lisää nuoren kokonaisvaltaista tyytyväisyyttä elämään ja ehkäisee myöhempää koulu-uupumusta.

Myös koulu-uupumus kasautuu ajan kuluessa yhä suuremmaksi. 23-vuotiaista tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että pitkään jatkunut uupumus ennustaa masentuneisuutta ja myöhempää tyytymättömyyttä elämään.

”Ihanteellisessa tilanteessa nuoreen kohdistuvat opiskeluvaatimukset ovat kohtuullisia ja nuorella on runsaasti voimavaroja käytössään. Tällöin nuori selviää vastaantulevista haasteista ja voi päästä sisään onnistumisen kierteisiin”, Salmela-Aro kertoo.

Teksti: Silja Järvensivu

Lue lisää aiheesta:

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »