Tuhansien vuosien rikas vuorovaikutus heijastuu Lähi-idän ja lännen kulttuureihin

8.5.2013

Lähi-idän ja lännen suhteiden historialliseen kehitykseen etsitään uusia näkökulmia monialaisen humanistisen tutkimuksen avulla. Tutkijoiden mukaan käsityksemme Lähi-idästä pohjautuu edelleen paljolti klassiseen kreikkalaiseen historiankirjoitukseen, joka ei kuitenkaan tarjoa kokonaiskuvaa historian tapahtumista ja suhteiden kehityksestä.

Professori Jaakko Hämeen-Anttila (vas.) ja FiDiPro-professori Robert Rollingertutkivat uudelta pohjalta Lähi-idän ja lännen, erityisesti antiikin Kreikan, välisiä suhteita. Tavoitteena on paneutua kulttuurisiin, kielellisiin ja kirjallisiin suhteisiin erityisesti akkadin-, kreikan- ja arabiankielisen lähdeaineiston pohjalta. Hanke on Suomen Akatemian rahoittama.

Antiikin Kreikan filosofia ja aatekehitys on vaikuttanut arabialaiseen kulttuuriin, ja toisaalta arabialainen kulttuuri on jättänyt jälkensä antiikin ajatteluun. Yhtenä osatutkimuksena hankkeessa selvitetään arabialaisen kulttuurin vaikutusta Euroopan juutalaiskulttuurin kehitykseen sekä idän kulttuurien, kuten persialaisen ja arabialaisen, keskinäistä vuorovaikutusta.”Analysoimme kulttuurisen identiteetin muodostumista monikulttuurisessa ympäristössä samalla kun etsimme syitä ja historiallisia selityksiä sille, miten erilaiset vastakkainasettelut kulttuurien välillä ovat syntyneet”, professori Jaakko Hämeen-Anttila Helsingin yliopistosta sanoo. Tutkimuksen keskiössä ovat Mesopotamian, antiikin Kreikan ja islamilaisen kulttuurin vuorovaikutus ja keskinäiset suhteet tuhatvuotisen historian aikaperspektiivillä. Kiinnostuksen kohteena on esimerkiksi se, mitä eri kulttuurit ovat ajatelleet toinen toisistaan ja miten nämä mielikuvat ja käsitykset on välitetty eteenpäin kulttuurisissa tuotteissa kuten kuvissa ja teksteissä.

Tarkastelemme kulttuureja uskonnon, vallankäytön, kirjallisuuden, filosofian ja historiankirjoituksen kautta ja luomme mallin, joka kuvaa kulttuurista vaihtoa ja kulttuurisen identiteetin rakentumista. Välimeren pohjukka on tutkimukselle varsinainen laboratorio, jonkalaista ei löydy mistään muualta maailmasta. Se tarjoaa mahdollisuuden tutkia kulttuurista vuorovaikutusta jopa 5000 vuoden aikaperspektiivillä”, Hämeen-Anttila kertoo.

Etnosentrisyys tyypillistä kaikille kulttuureille

Tutkimuksen yhtenä kohteena on kreikkalainen historiankirjoitus ja kansatiede idän ja lännen välisen yhteyden välittäjänä. Kreikkalainen historiankirjoitus, erityisesti Homeroksen kertomukset ja Aleksanteri Suurta kuvaavat tarinat vaikuttavat edelleen voimakkaasti lännen käsitykseen Lähi-idästä. Historiankirjoitusta on käytetty niin vallankäytön legitimointiin kuin tiedonvälitykseen ja käsitysten jakamiseenkin.

”Tutkimuksemme mukaan nämä lähteet ovat lähinnä välittäneet historiallisia käsityksiä ja olettamuksia sen sijaan, että ne esittelisivät historiallisia tosiasioita. Siksi näitä tekstejä on tutkittava laajemmasta viitekehyksestä ja yksityiskohtaisesti analysoiden. Meitä kiinnostaa ennen kaikkea se, miksi ja miten käsityksiä ja näkökulmia on kulttuurien välillä välitetty”, FiDiPro-professori Robert Rollinger kertoo. Itävaltalainen Rollinger on vuodesta 2011 jakanut työaikansa Innsbruckin ja Helsingin yliopistojen välillä Finland Distinguished Professor -ohjelman ansiosta.

Rollingerin mukaan kulttuureille on historiallisestikin tarkasteltuna tyypillistä etnosentrisyys. Kukin kulttuuri näkee itsensä maailman keskiössä, jota muut kulttuurit ympäröivät ja seuraavat. Näin myös Eurooppa ja eurooppalainen kulttuuri on sijoittanut itsensä maailmankartalle. Maailma esitetään usein myös kahtia jakautuneena, kahden valtapoolin kautta esimerkiksi Eurooppa – Aasia -asetelmana. ”Historiallisessa mielessä käsitys Euroopasta ei kuitenkaan ole pysyvä eikä muuttumaton,” Rollinger muistuttaa.  

Tutkijat ovat havainneet useita vahvoja yhteisiä historiallisesti muodostuneita käsitteitä ja ilmiöitä, jotka ovat syntyneet kulttuurisen vuorovaikutuksen ansiosta. Esimerkiksi imperiumi, maailmanvalta, on käsitteenä määritelty varhaisen Mesopotamian ajoista aina Brittiläiseen imperiumiin asti pitkälti samojen ominaisuuksien, vallankäytön agendan ja toimintojen kautta. Myös teknologiset keksinnöt ovat eläneet vuosisatoja: antiikin ajan Lähi-idässä kehitetyt rakennustekniset ratkaisut esimerkiksi siltojen rakentamisessa ovat olleet lännessä käytössä aina 1900-luvulle asti. ”Ja oikealla kädellä kättely sopimuksen teon merkiksi on itse asiassa peräisin vuosituhansien takaa Assyrian ja Babylonian ajoilta.”

Teksti: Riitta Tirronen
Kuvat: Anita Westerback

Lisätietoa FiDiPr-ohjelmasta www.fidipro.fi

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »