Tavoitteena hyvinvointi ja terveyden edistäminen

18.6.2013

Mikrobiologiset tekijät vaikuttavat olennaisesti siihen, miten turvallisia ja käyttökelpoisia elintarvikkeet ruokaketjussa ovat. Suomen Akatemian mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden tutkimuksen Huippuyksikön tutkimuksen kohteena ovat niin alkutuotanto ja raaka-aineet, moderni ruuan tuotanto ja kylmäsäilytys kuin terveys ja kuluttajansuojelu.

Helsingin yliopiston Viikin kampuksella tehdään merkittävää kansainvälistä tutkimustyötä. Professori Airi Palva toimii eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vastuullisena tutkijana ja johtaa Suomen Akatemian mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden tutkimuksen huippuyksikköä. Yksikössä toimii seitsemän professorin johtamana neljä isoa tutkimusryhmää, jotka keskittyvät elintarviketuotantoketjun keskeisiin mikrobiologisiin haasteisiin ihmisten ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja suolistoterveyden edistämiseksi.

Nykyaikaisen elintarviketuotannon prosessit ja kylmäketjut ovat muuttaneet elintarvikkeiden mikrobiekologisia olosuhteita ja aiheuttaneet osin uudentyyppisiä mikrobiologisia ongelmia, joiden ymmärtämiseksi ja hallitsemiseksi tarvitaan uutta tutkimustietoa. Merkittävä osa huippuyksikön tutkimuksesta keskittyykin elintarvikevälitteisten patogeenien ja ruoan pilaajabakteerien ominaisuuksien, ihmisten ja eläinten suolistomikrobiston sekä mikrobien ja niiden isännän vuorovaikutusmekanismien syvälliseen ymmärtämiseen.

Saatava tutkimustieto mahdollistaa uusien menetelmien kehittämisen ruokavälitteisten haitallisten bakteerien kasvun ja leviämisen estoon ja suolistoinfektioiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon, mikä lisää elintarviketurvallisuutta ja vaikuttaa keskeisesti kuluttajien ja tuotantoeläinten terveyteen.

Merkittäviä löytöjä ensimmäisenä maailmassa

Airi Palvan oman tutkimusryhmän tavoitteena huippuyksikössä on selvittää suolistomikrobiston koostumusta, sen yksittäisiä jäseniä sekä niiden toimintaa ja vuorovaikutusta isäntäelimistön ja suolistopatogeenien kanssa. Mikrobi-elimistövuorovaikutuksen ja molekyylitason mekanismien ymmärtäminen vaatii vielä paljon perustutkimusta. Parhaimmillaan se johtaa kuitenkin uusien sovellusten kehittämiseen suolistoinfektioiden ehkäisemiseksi sekä suolistoterveyden edistämiseksi.

”Olimme  ensimmäinen tutkimuskonsortio, joka pystyi osoittamaan korkeatehoisilla molekyylibiologisilla menetelmillä  IBS-potilaiden ja terveiden henkilöiden suolistomikrobiston merkittävän eroavuuden. Olemme nyt myös pystyneet eristämään puhdasviljelminä muutaman aiemmin tuntemattoman niin sanotun fylotyypin, jotka ovat assosioituneet sekä ripulityyppiseen ja kampylobakteeri-infektion jälkeiseen IBS-tilaan että muutamaan muuhunkin suolistosairauteen. Näiden ehdottomien anaerobisten bakteerien merkityksen tarkempi luonnehdinta suoliston häiriötiloissa on kuitenkin vielä kesken”, Palva kertoo.Yhtenä merkittävänä tutkimustuloksenaan Palva pitää ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS) kärsivien potilaiden suolistomikrobiston koostumuksen luonnehdintaa.

Tutkimusryhmässä selvitetään myös suolistobakteerien ja probioottien pintarakenteita ja niiden roolia isäntäelimistön vasteissa sekä mahdollisina limakalvorokotevektoreina.

”Yhdessä akatemiaprofessorimme Willem de Vosin kanssa olemme esimerkiksi  osoittaneet Lactobacillus GG:n (LGG) ilmentävän SpaCBA-pilusrakenteita, joiden avulla tämä erittäin yleinen probioottina käytetty maitohappobakteeri pystyy kiinnittymään suolilimaan.” 

”Olemme myös juuri julkaisseet PLoS One -lehdessä tutkimuksen, jossa osoitamme   SpaCBA-pilusten kyvyn aktivoida  TLR2 välitteistä immunologista signalointia ja moduloida tiettyjen sytokiinien tuotantoa. LGG:n SpaCBA-piluksen välittämä tarttuminen ja luontaisen immuunipuolustuksen aktivointi ovat uusia esimerkkejä molekyylitason mekanismeista, jotka voivat selittää probioottisten bakteerien terveyttä edistäviä vaikutuksia”, Palva sanoo.

Tukeva kasvualusta nuorille tutkijoille

Huippuyksikkönä toimiminen tarkoittaa käytännössä tehokkaampaa ja monipuolisempaa tutkimustyötä. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimus- ja koulutusarvioinnin mukaan mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden tutkimuksen huippuyksikkö, laajennettuna muutamalla muulla tutkimusryhmällä, onkin pärjännyt erinomaisesti, sillä 25 pisteestä se sai 24. Yksikkö osallistui arviointiin kansainvälisen huippututkimuksen kategoriassa.

”Suomen Akatemian rahoituksen avulla pystymme tekemään laajempaa tutkimusyhteistyötä eri tieteenalojen välillä. Kun mukana on monien eri alojen edustajia, tutkimusmetodiset valmiudet ovat laaja-alaisemmat ja tutkimusinfrastruktuuria päästään hyödyntämään kattavammin”, Palva perustelee.

Tutkimusrahoitus on avainasemassa myös tutkijakoulutuksessa ja aloittelevien tutkijoiden tukemisessa.

”Huippuyksikkönä toimiminen on antanut  mahdollisuuden luoda yhteisen, kunkin tutkimusryhmän omia ohjauskäytänteitä laajentavan koulutusohjelman tukemaan tutkijoiden työtä ja urakehitystä. Järjestämme myös tieteellisen seminaarisarjan, johon kutsumme kansainvälisiä huippuluennoitsijoita.”

Yksikössä pidetään lisäksi säännöllisesti ”ongelmanratkaisu”-seminaareja, jossa käydään yhdessä läpi metodologisia kysymyksiä ja uusia tutkimustekniikoita.  ”Kerran kuussa kokoonnumme yhteiseen kirjallisuusseminaariin, jossa tutkijat saavat alustaa keskustelun pohjaksi valitsemiaan kansainvälisiä tiedejulkaisuja. Olemme myös järjestäneet vuosittain yhden retriitin kampuksen ulkopuolella. Siihen on sisältynyt seminaari valitusta teemasta ja vapaamuotoisempaa yhdessäolo-ohjelmaa”, Palva kertoo.

Aktiivinen osa maailmanlaajuista tiedeyhteisöä

Mikrobiologisen elintarviketutkimuksen huippuyksikkö on toiminut vuodesta 2008. Kuluva vuosi on huippuyksikön viimeinen.

Suomen Akatemian rahoitus kattaa noin 20 prosenttia tutkimuksen kustannuksista. Akatemian rahoituskausi on myös pitempi kuin normaalin tutkimusrahoituksen. Se mahdollistaa riskialttiimpien tutkimusideoiden testaamisen, haasteellisempien ja pitkäkestoisempien tutkimushankkeiden toteutuksen sekä antaa statusarvoa myös muun tutkimusrahoituksen hakemisessa. Huippuyksikkö työllistää yhteensä 91 henkilöä.

Airi Palvan oman tutkimusryhmän koko on vaihdellut 10–20 henkilön välillä tutkimuksen rahoitustilanteen, hankkeiden luonteen ja tohtorikoulutettavien määrän myötä. Työ on ollut melkoisen tuloksekasta, sillä se on tuottanut noin 140 vertaisarvioitua julkaisua ja ryhmästä on väitellyt jo 17 tutkijaa. Ryhmän jäsenten tiede- ja koulutustaustat vaihtelevat mikro- ja molekyylibiologiasta biokemiaan, eläinlääketieteeseen ja bioinformatiikkaan.

”Olemme pieni, mutta aktiivinen osa Suomen ja koko maailman laajuista tiedeyhteisöä. Tavoitteenamme on tehdä korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta, joka kilpailee näkyvyydestä kansainvälisissä tiedelehdissä. Työmme tulokset eivät näy heti yhteiskunnassa, mutta pitemmällä aikavälillä niistä hyötyvät monet”, hän uskoo.

Teksti ja kuvat: Terhi Pinomäki

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »