Keihäänkärkenä maailman paras koulutusjärjestelmä

22.4.2013

Ensi vuonna myös tutkijataustaisille tietokirjailijoille tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus herättää kiinnostusta kansainvälisillä markkinoilla. Suomi loistaa silloin näkyvässä roolissa Frankfurtin kirjamessujen teemamaana. Tietokirjailijat ry:n puheenjohtajana toimiva professori Markku Löytönen valottaa, millä strategialla ovia aiotaan aukoa.

Tietokirjailijoiden kulttuuri-, ammatti- ja edunvalvontajärjestöön Suomen tietokirjailijat ry:hyn kuuluu yli 2800 jäsentä. Toiminnanjohtaja FT Jukka-Pekka Pietiäisen mukaan noin yhdellä kolmanneksella yhdistyksen jäsenistä on tutkijatausta. Näin myös yhdistyksen nykyisellä puheenjohtajalla Markku Löytösellä, joka työskentelee kulttuurimaantieteen professorina Helsingin yliopistossa.

Tietokirjailijana professori Löytönen on erikoistunut kirjoittamaan lapsille suunnattuja tietokirjoja, joissa hän kertoo suomalaisten tutkimusmatkailijoiden seikkailuista maailman merillä ja mannuilla.

Palkintoja on kertynyt vuoden 1990 Tieto-Finlandiasta vuonna 2009 ensimmäisen kerran jaettuun Lauri Jäntin Säätiön Tieto-Lauri -palkintoon, joka annettiin parhaalle lasten ja nuorten tietokirjalle.

Markku Löytösen tärkeimpiä tutkimusaiheita ovat olleet terveysmaantiede, paikkatietojärjestelmät sekä tutkimusmatkailu ja sen historia. Puhetta kirvoittavaksi aiheeksi nousee kuitenkin myös suomalainen koulutusjärjestelmäosaaminen. Se kuuluu tärkeänä keihäänkärkenä strategiaan, jolla kansainvälinen media aiotaan houkutella kiinnostumaan suomalaisesta kirjallisuudesta Frankfurtin kirjamessuilla 2014.

Pienen kulttuurialueen haasteet

Frankfurtin kirjamessut ovat maailman tärkeimmät kirjamessut, jotka poikkeavat muista kirja-alan tapahtumista siinä, että siellä nimenomaan myydään ja ostetaan kirjojen julkaisu- ja käännösoikeuksia. Paikalle tulee joka syksy noin 175 000 kustantamisen ammattilaista sadasta eri maasta. Suomen kaltaiselle pienenpienelle kulttuurialueelle tarjoutuu nyt messujen teemamaana ainutlaatuinen tilaisuus nostaa esille niin suomalaisia kauno- kuin tietokirjallisia teoksia 2 300 neliön teemapaviljongissa, jossa käy arviolta noin 100 000 vierasta.

Edellinen pätee osittain myös professori Löytösen omaan tuotantoon, joka kertoo suomalaisista tutkimusmatkailijoista. Näyttävästi kuvitettuja lasten tietoteoksia on palkittu, kiitelty ja ihailtu mutta niitä ei ole käännetty muille kielille. "Lastenkirjojani kustantava Suomalaisen Kirjallisuuden Seura piti pariin otteeseen teoksiani esillä Frankfurtissa. Mutta ei niille ole markkinoita Suomen ulkopuolella. Markkinat eivät vain toimi siten, että joku Ranskassa haluaisi lukea suomalaisista tutkimusmatkailijoista maailmalla", sanoo Löytönen."Meiltä on todella vaikea ponnistaa maailmalle, koska suomalainen kirjallisuus on luonteeltaan hyvin lokaalia. Jos verrataan tietokirjallisuutta ja kaunokirjallisuutta, voidaan sanoa, että kaunokirjallisuudella on ehkä hieman parempi sauma kiinnostaa kansainvälistä yleisöä. Kun esimerkiksi kiinalainen rakastuu ja kirjoittaa romaanin, se ei poikkea kauheasti siitä, kun suomalainen rakastuu ja kirjoittaa romaanin. Tietoon taas liittyy niin paljon erilaisia lokaalisia parametreja, että tietokirjakäsikirjoitusten kääntäminen ja sovittaminen eri kulttuureihin on hyvin vaikeaa", sanoo professori Markku Löytönen.

Valttikortit maailmalla 

Viime vuonna uutisissa hehkutettiin tietoa siitä, miten amerikkalainen jättikustantaja nappasi suomalaisen esikoiskirjailija Emmi Itärannan kiitellyn Teemestarin kirjan ohjelmaansa. Teos-kustantamon kirjoituskilpailun voittanut tarina julkaistaan ensi vuonna niin Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Australiassa. Itärannan scifi-romaani koskettelee universaalisti relevantteja teemoja ja kertoo taidokkaasti kirjoitetun, kiinnostavan fiktiotarinan. Minkälainen suomalainen tietokirjallisuus sitten voisi kiinnostaa maailmalla?

Professori Löytösellä on kysymykseen napakka vastaus. "Universaalit tai muuten huippuluokan aiheet, joista kirjoittavien pohjatyö ja asiantuntemus ovat niin korkealuokkaista tasoa, ettei vastaavaa löydy muualta. Esimerkkejä on aika niukalti. Kilpailu on kovaa. Parasta olisi päästä sellaisen kansainvälisen agentin talliin, jolla on jo verkostot valmiina. Meillä on vasta alle viisi kirjallisuusagenttia, jotka vielä rakentavat kansainvälistä verkostoaan."

Frankfurtin kirjamessuille kuitenkin mennään suurella tohinalla ja tarmolla. Strategia median ja suuren yleisön mielenkiinnon herättämiseksi on yksinkertainen ja selkeä. "Alusta asti ollaan oltu sillä linjalle, että kiinnostus herätetään vahvalla ja pätevällä keihäänkärjellä. Se avaa oven, josta voidaan työntää sisälle ihan mitä muuta halutaan. Meidän mielestämme se keihäänkärki on suomalainen koulujärjestelmäosaaminen, joka lepää vahvasti kirjallisen kulttuurimme varassa", sanoo Löytönen.

"Kyllä Suomi tunnetaan maailmalla myös muotoilusta ja arkkitehtuurista - mutta ne ovat niche-alueita. Paljon paremmin meidät tunnetaan nuorten kouluosaamista tutkivan PISA-ohjelman tuloksista ja niiden pohjana olevasta maailman parhaasta koulutusjärjestelmäosaamisesta. Se kiinnostaa kaikkia."

Osaamismenestyksen takana

Professori Löytösellä on syvempi henkilökohtainen kokemus kansainvälisestä kiinnostuksesta suomalaista koulumenestystä kohtaan, koska hän on itse käynyt esittelemässä suomalaista koulutusjärjestelmäosaamista mm. Kiinassa. Muiden maiden päättäjiä kiinnostaa erityisesti, miksi suomalaiset selviävät koulutuksesta niin vähin kustannuksin ja saavat silti supertuloksia. Se on sitä muita hämmästyttävään hyötysuhteeseen liittyvää tietotaitoa, jota kaikki haluaisivat päästä soveltamaan omassa maassaan. Siitä seuraavat säästöt olisivat kansantaloudellisesti todella
merkittävät. Muualla siis ihmetellään, miksi Suomessa pärjätään 600 kontaktiopetustunnilla, kun Aasiassa investoidaan jopa 900 kontaktiopetustuntiin - eivätkä oppimistulokset silti parane suomalaisten tasolle.

Löytösen mukaan suomalaisten menestys pohjaa siihen, että Suomessa on vuosikymmenten ajan tutkimusperusteisesti kehitetty koulutusjärjestelmäosaamista ja luotu isoista ja pienistä palasista koostuva toimiva järjestelmä. Pieniin palasiin kuuluvat mm. vieraskielisten televisio-ohjelmien tekstitys dubbaamisen sijasta ja lämpimän kouluaterian tarjoaminen kaikille. Tekstitysten ansiosta katsojat oppivat vieraita kieliä. Kaikille tarjotun kouluaterian avulla taas vältyttiin leimaamasta ketään sosiaalisin perustein.

Koulutarkastajajärjestelmästä luopuminen puolestaan mahdollisti opettajille itsenäisen työskentelyn. Kaikilla koulutusasteilla työskentelevät opettajat on koulutettu maistereiksi, jotka ovat itse osanneet ja saaneet kehittää työtään. Suomi on muutenkin ollut vapaamman opetusilmapiirin kulttuuri: pienet koululaiset ovat myös saaneet olla lapsina lapsia.

"Lapsi oppii parhaiten, kun hän saa olla lapsi sen sijaan, että hänet pakotetaan istumaan hiljaa tietyssä asennossa", kiteyttää Löytönen.

Suomen suurin kulttuurivientitapahtuma

Ensi vuonna Frankfurtissa konkretisoituvaa Suomen teemamaahanketta nimitetään kirjallisuuden vientiorganisaatio FILIn verkkosivuilla Suomen suurimmaksi kulttuurivientitapahtumaksi. Ohjelmaa on jo pitkään rakennettu yhdessä suomalaisten kustantajien, kirjallisuuden asiantuntijoiden sekä ministeriöiden ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Kirjamessujen lisäksi suomalainen kulttuuri on esillä mm. Frankfurtin museoissa ja taidelaitoksissa.

Joulukuisen tiedotteen mukaan FILIllä oli tiedossa jo lähes 60 eri kirjallisuuden lajeja koskevaa saksannosta. FILI tukee suomalaisen kirjallisuuden vientiä käännös- ja painatustukien muodossa. Tänä vuonna siirrytään kolmen hakuajan sykliin.

Teksti ja kuvat: Suvi Ruotsi

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »