Pohjoisten kalojen matkassa

14.2.2013

Skandinaviassa esiintyvät kalalajit tarjoavat evoluutiogenetiikan tutkijalle ainutlaatuisia mahdollisuuksia selvittää ihmisen aiheuttamien muutosten vaikutuksia kalapopulaatioihin. Tutkimuksen avulla saadaan arvokasta tietoa lajien säilymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Maailman kolmen parhaan kalojen suojelugenomiikan tutkijan joukkoon lukeutuva australialais-suomalainen Craig Primmertoimii evolutiivisen luonnonsuojelugenetiikan akatemiaprofessorina. Hänen johtamansa tutkimusryhmän tarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään lajien sopeutumisen taustalla olevia geneettisiä prosesseja.

Primmerin ryhmä tutkii muun muassa lohikaloja. Huippututkimuksessa selvitetään, miten eri kalalajit reagoivat ihmisen aiheuttamiin muutoksiin, miten ja millaista monimuotoisuutta pitää turvata, jotta lajien sopeutumisen edellytykset säilyisivät ja millä nopeudella populaatioissa voidaan ennustaa tapahtuvan muutoksia.

Tutkimusryhmä haluaa selvittää, miten ihmisen aiheuttama luonnon hyväksikäyttö vaikuttaa luontoon ja miten tätä tietoa voidaan mahdollisesti soveltaa kestävään luonnonsuojeluun.

Geenit kertovat sopeutumisen tarinaa

Ihmiskunnalla on kasvava tarve ymmärtää evoluutiota ja ekologiaa. Sivujoissa elävien kalojen paikallisen sopeutumisen tutkimus tarjoaa tärkeitä näkökulmia luonnonvalintaan. Sen avulla saadaan tietoa geenien liikkumisesta eri kalapopulaatioiden välillä, geneettisistä kasaumista sekä mutaatioista. Tutkimuksen avulla kehitetään teoriaa, teknologioita ja menetelmiä käytännön haasteisiin lajien säilyttämiseksi ja laajennetaan ymmärrystä populaatiogenetiikan ilmiöistä ja lajien eriytymisestä.

Craig Primmerin tutkimukseen liittyy kolme eri teemaa, joista yhdessä selvitetään lohikalojen paikallisia sopeutumismekanismeja muun muassa Tenojoen sivujoissa. Toisena teemana on, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa pohjoisiin kalalajeihin, ja millainen kyky kaloilla on sopeutua muuttuviin lämpöolosuhteisiin ja alueisiin. Lisäksi selvitetään, mitkä geenit sopeutumiseen vaikuttavat tai voisivat vaikuttaa, ja missä olisi sopeutumiselle parhaat olosuhteet. Kolmas teema käsittelee geneettisen monimuotoisuuden merkitystä lohikalojen loisienvastustuskyvyssä ja elinkelpoisuudessa.

Tutkimustyötä tehdään laboratoriossa, mutta näytteet on kerättävä luonnosta. Geeninäytteitä kerätään pääasiassa kalanpoikasilta, joita on helpompi pyydystää kuin aikuisia yksilöitä. Näytteenotto ei vahingoita kalaa, vaan se pääsee jatkamaan elämäänsä joessa.

”Jotta tuloksemme olisivat pitäviä, tarvitaan näytteitä noin 12–20:stä  kalapopulaatiosta. Lisäksi yhden populaation sisältä on saatava näyte ainakin 50 yksilöstä. Se on aikaa vievää puuhaa”, Primmer toteaa.

Suomeen ainutlaatuisen tutkimusprojektin myötä

Craig Primmer innostui biologiasta jo koulussa, jonka jälkeen hän jatkoi opiskelemaan yliopistoon luonnontiedettä.

”Australiassa ei opiskella vain yhtä ainetta, kuten Suomessa. Niinpä minäkin opiskelin ensin yleisesti luonnontieteitä. Koska ekologia ja genetiikka tuntuivat kiinnostavilta, halusin lopulta keskittyä niihin ja yhdistää ne”, Primmer kertoo.

Primmer päätyi Suomeen, koska Australiassa ei ollut mahdollisuutta tehdä sellaista geenitutkimusta, josta hän oli kiinnostunut. Ekologiaan ja evoluutioon liittyvät painotukset yhdistettynä genetiikkaan ja mielenkiintoinen tutkimusprojekti toivat hänet Uppsalan kautta lopulta Helsinkiin. Samalta matkalta löytyi vaimo, jonka kanssa hän on sittemmin perustanut perheen. Nyt Primmer on asunut Suomessa 15 vuotta. Vuoteen 2015 ulottuvan akatemiaprofessorin pestin vuoksi hän on tällä hetkellä virkavapaalla Turun yliopiston genetiikan professorin virasta.

Perhe ja lapset ovat Craig Primmerille kaikki kaikessa. Tutkijan työn parhaat puolet antavatkin Primmerille mahdollisuuden yhdistää joustavasti perheen ja työn.

”Koen, että olen onnekas saadessani tehdä työtä sellaisten asioiden parissa, joista pidän ja jotka ovat minulle tärkeitä. Tutkijan työssä parasta on, kun voi itse päättää, mitä milloinkin tekee. Pystyn järjestämään hyvin aikaa lapsille, kun voin tarvittaessa pitää tauon vaikka keskellä päivää ja tehdä tunnit takaisin illalla”, sanoo Primmer.

Työtä vaihtelevissa olosuhteissa

Primmerin mukaan tavallista arkityötä hänellä ei juuri ole.

” Minun ja tutkimusryhmäni työ rytmittyy voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Meidän on valmisteltava kaikki hyvin, jotta olemme valmiina keräämään tarvittavia näytteitä, kun sopiva hetki koittaa. Tämä on tyypillistä, kun ollaan tekemisissä elävän luonnon kanssa”, Primmer muistuttaa.

Jos kirjoittaminen ja ohjaus ovatkin pääasiassa sisätyötä, ollaan kentällä liikkeellä melko toisenlaisessa meiningissä. Tutkimuspaikat sijaitsevat usein erämaissa tiettömien taipaleiden päässä.”Itse en pääse kentälle kovin usein, vaan toimeni painottuu opiskelijoiden ja muun tutkimusryhmän ohjaamiseen. Lisäksi kirjoitan tieteellisiä julkaisuja, teen rahoitushakemuksia ja arvioin muiden tekemiä artikkeleita. ”

”On luksusta, jos pääsemme joskus matkailuyrittäjien mukana helikoptereilla tutkimuspaikoille. Usein liikumme autolla tai jalan ja nukumme yömme erämaassa teltoissa”, Primmer kertoo.

Luonnossa viihtyvälle ja työstään nauttivalle se ei kuitenkaan ole ongelma.

Teksti: Terhi Pinomäki
Kuvat: Craig Primmer, Gilbert Ludwig, Ambientscapes

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »