Maali tarkaksi, tavoitteet korkealle

17.1.2013

”Parhaimmillaan strategisen huippuosaamisen keskittymissä yhdistyvät teollinen relevanssi ja tieteellinen erinomaisuus. Mutta eivät automaattisesti. Käytännössä tieteellisen korkeatasoisuuden eteen on tehtävä paljon työtä”, CLEEN Oy:n tiedeneuvoston puheenjohtaja, professori Peter Lund sanoo.

Lundin mukaan strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) omistusrakenne ja yritysten vahva mukanaolo takaa teollisen relevanssin näkyvyyden niiden toiminnassa, mutta toisaalta ei yhtä automaattisesti edistä tieteellisen erinomaisuuden tavoittelua. ”CLEENissä tiedeneuvoston rooli on varmistaa, että tutkimus on tieteellisesti korkeatasoista ja että se vie toimintaa eteenpäin ja ylöspäin”, Lund kuvaa.

Strategisen huippuosaamisen keskittymien tehtävänä on uudistaa suomalaista teollisuutta mahdollistamalla täysin uusia teknologioita ja ratkaisuja. ”Tavoitteena on ottaa aikaisempaa isompia harppauksia teknologioiden kehittämisessä ja luoda radikaalisti uusia näkökulmia ja osaamista. Tästä syntyy tulevaisuuden kilpailukykyä.”

CLEENin tiedeneuvosto perustettiin jo toiminnan alkuvaiheessa ajatuksena tutkimuksen laadunvarmistus ja kehittäminen SHOK-toiminnan alkaessa. Nopeasti kävi ilmi, että tiedeneuvoston toiminta on syytä vakiinnuttaa osaksi CLEENin toimintaa pysyvästikin. Tiedeneuvoston jäsenet ovat yliopistojen professoreja ja yritysten johtavaa tutkimushenkilöstöä tekniikan, talouden, liiketoiminnan ja ympäristöalan tutkimuksen piiristä.

”Tiedeneuvoston toiminta on erityisesti prosessien ja toimintatapojen kehittämistä niin, että saadaan aikaan tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, joka yhdistyy teolliseen toimintaan. Siten luodaan tulevaisuuden huipputuotteita ja ratkaisuja”, Lund sanoo.

Tiedeneuvosto tekee CLEENin tutkimusohjelmille esiarvioinnin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kun yritykset ja yliopistot ilmaisevat kiinnostuksensa eri tutkimusaiheisiin. Kyseessä on neuvoa-antava ja sparraava arviointi, jonka avulla ohjelma-aiheiden suunnittelua voi syventää ja tarkentaa. Kun tutkimusohjelma aloittaa, sille nimetään kansainvälisistä asiantuntijoista koostuva tieteellinen johtoryhmä, science advisory board, joka on mukana ohjelman arvioinnissa ja kehittämisessä sen eri vaiheissa.

Ensimmäiset arvioinnit valmistuneet

Tieteellisten johtoryhmien (SAB) ensimmäiset arvioinnit CLEENin kolmesta tutkimusohjelmasta valmistuivat vuonna 2012. SABit tekivät ohjelmista kokonaisarvioinnin asiantuntemuksensa perusteella ja antoivat omat suosituksensa tieteellisen tason nostamiseksi. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Samalla onnistuttiin nostamaan esiin tärkeitä kehityskohteita.

Yhteenvetona arvioitsijoiden havainnoista voidaan todeta, että tutkimusohjelmien tulokset tulisi tunnistaa, luokitella ja dokumentoida paremmin, mikä mahdollistaisi tulosten laajemman ja nopeamman hyödyntämisen. Ohjelmille pitäisi myös luoda suorituskykymittarit tutkimustoiminnan tehokkuuden mittaamiseksi.  Kansainvälisen yhteistyön kautta ohjelmat voivat saada arvokasta tietoa siitä, miten muualla maailmassa toteutetaan samankaltaista tutkimustoimintaa. Kansainvälistä yhteistyötä tulisikin lisätä.

CLEENin tutkimusohjelmissa tehdään yhteistyötä yli ohjelmarajojen, mutta yllättävä havainto oli se, että ohjelmat nähdään sisältäpäin hajanaisina. Tämä johtunee työpakettikohtaisesta rakenteesta sekä raportoinnista. 

Havannoissa kiitosta saivat tutkimuksen relevanttius, yritysten pitkäjänteinen sitoutuminen tutkimukseen sekä teollisuuden ja tutkimusyhteisön laaja yhteistyö. Tutkimuksen tieteellinen korkeatasoisuus nostettiin näkyvästi esille.

Arviointi työväline

Peter Lundin mukaan arviointitoiminta on CLEENissä strateginen työväline, jonka avulla tutkimusohjelmien toimijoiden kanssa pohditaan sitä, miten toimintaa voi kehittää ja parantaa.

”Tässä työssä on huomannut, että itse asiassa tutkimusohjelmien käynnistämisessä – myös kansallisella tasolla – yksi tärkeimpiä asioita on valmisteluun satsaaminen. Ohjelmien alkuvaiheessa tehdään tärkeitä päätöksiä siitä, mihin suuntaan mennään ja mitä ohjelman piirissä tarkkaan ottaen tehdään. Tähän alkuvaiheen strategiseen suunnitteluun pitäisi saada riittävän laaja ja monipuolinen asiantuntijaryhmä. Ja erityisesti ulkopuolisten näkemys olisi tärkeä”, Lund sanoo ja painottaa oikeiden kysymysten tekemisen merkitystä. ”Osaammeko aina kysyä oikeat kysymykset Suomessa? Emme välttämättä. Siihen tarvitsemme myös ulkopuolisten näkemyksiä.”

”Meidän pitäisi lähteä rohkeammin pois mukavuusalueilta ja haastaa ajatteluamme ulkopuolisten tuomien objektiivisten näkökulmien avulla. Jos kysymykset on hyvin ja oikein esitetty, tulee maalikin tarkemmaksi”, Lund uskoo.

Hänestä oikeiden kysymysten teko edistää myös resurssien tarkempaa ja tehokkaampaa käyttöä. ”Tämä on tärkeää siinäkin mielessä, että tutkimusrahat eivät lisäänny, joten meidän pitää pystyä tekemään nykyisillä tai jopa vähenevillä resursseilla entistä paremmin. ”

Katse tulevaisuuteen – myös yrityksillä

Peter Lund kertoo olevansa yllättynyt siitä, miten myönteisesti tämän päivän yritykset suhtautuvat pitkäjänteiseen tieteelliseen tutkimukseen.  ”Yritykset haluavat tehdä pitkäjänteistä tutkimusyhteistyötä ja he odottavat tutkijoilta näkemyksiä, ajatuksia ja uusia ratkaisuja tulevaisuuden varalle. Tämä edellyttää myös tutkijoilta uudenlaista vuoropuhelua ja kommunikointia yritysten kanssa.”

Tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta tavoiteltaessa keskiössä onkin Lundin mukaan yhteistyö. Miten parannetaan yhteisön tekemistä, toimitaan yhdessä huipun lailla? ”Yhteisöllisen toimintatavan kehittäminen on meille iso mahdollisuus. Ruotsi ja Tanska ovat meille hyviä mallimaita tässä. Yhdessä tekeminen edellyttää tavoitteiden laatimista yhdessä, strategisen ajattelun kehittämistä ja uuden oppimista, vilpitöntä halua toimia yhdessä.”

Myös aito kansainvälistyminen on Lundin mielestä meille suomalaisille yksi akilleen kantapäistä. ”Meidän on kansainvälistyttävä tietoisesti. Mentävä mukaan yhteistyöverkostoihin, vaikutettava asioihin esimerkiksi EU:n tasolla, oltava lobbaamassa eturintamassa. Vain niin saamme vaikuttavuutta työhömme ja ymmärrämme, minne maailma on menossa.”

Teksti: Riitta Tirronen
Kuvat: Olli Häkämies

www.shok.fi
www.cleen.fi

 
Tutkimusohjelmien tieteellisten johtoryhmien jäsenet

FCEP (Future Combustion Engine Power Plants)
Professor Marcus Alden, Department of Physics, Lund University, Ruotsi
Prof. Dr. Konstantinos Boulouchos, ETH Zürich, Institut für Energietechnik, Sveitsi
Professor Nikolaos Kyrtatos, National Technical University of Athens, Department of Naval Architecture and Marine Engineering, Kreikka

MMEA (Measurement, Monitoring and Environmental Efficiency Assessment) 
Dr. Michel Matti Maricq, Research and Advanced Engineering, Ford Motor Company, USA
Dr. Andreas Ciroth , GreenDeltaTC GmbH, Saksa
Prof.dr.ir. H.W.J. Russchenberg, TU Delft, Electrical Engineering, Mathematics and Computer Science, Hollanti
Professor Kostas Karatzas, Aristotle University of Thessaloniki, Kreikka

SGEM (Smart Grids and Energy Markets)
Professor Dr. Ir. Ronnie Belmans, Katholieke Universiteit Leuven, Belgia
Professor Lennart Söder, School of Electrical Engineering, Ruotsi
Universitätsprofessor Prof. Dr. Ing. Antonello Monti Ph.D., Director ACS, E.ON Energy Research Center, RWTH Aachen University, Saksa

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »