SHOKien tavoitteita kirkastettava ja toimintaa kansainvälistettävä

14.2.2013

Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit ovat onnistuneet yrityslähtöisen tutkimuksen edistäjänä ja keskittymille asetetut alkuperäiset tavoitteet ja visiot ovat edelleen ajankohtaisia. Kansainvälisen arvioinnin mukaan toimintamallia on kuitenkin syytä nyt uudistaa.

Strategisen huippuosaamisen keskittymät lanseerattiin vuonna 2007 osaksi suomalaista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää.  Tavoitteena oli luoda perusta innovatiivisten yritysten ja huippututkimuksen välille Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan keskeisillä vahvuusaloilla. Keskittymät on organisoitu julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien ympärille ja niitä koordinoivat osakeyhtiömuotoiset SHOK-yhtiöt.

Ramboll Management Consultingin toteuttamassa kansainvälisessä SHOK-arvioinnissa tarkastellaan keskittymien toimintaa, niiden tutkimusstrategioita, tuloksia ja tulosten hyödyntämistä. Helmikuussa julkistetun arvioinnin mukaan erityisesti yritykset ovat olleet tyytyväisiä toimintamalliin, joka tarjoaa niille hyödynnettävää tutkimustietoa liiketoiminnan polttoaineeksi.  Kokonaisuutena SHOKien strategioita pidetään varsin onnistuneina. Kehittämistarpeita nähdään kuitenkin erityisesti tieteidenvälisyydessä, sektorien rajoja ylittävän toiminnan mahdollistamisessa ja kansainvälistymisessä.

SHOKien asemaa selkeytettävä

Arviointiraportin mukaan alkuperäinen SHOK-konsepti on arvioitava nyt uudelleen. SHOKien pitäisi tehokkaammin houkutella yliopistoja ja tutkimusorganisaatioita toiminnan pariin ja vastata tutkimusyhteisön tarpeisiin huippututkimuksen turvaamiseksi. Ongelmallista on, että yksi keskeisistä toiminnan kriteereistä eli tieteellinen laatu on kyseenalaistunut toiminnassa jo varhaisessa vaiheessa, arvioinnissa todetaan. SHOK-toiminnassa kaivataan terävämpiä valintoja, arviointiryhmä tiivistää.

Keskittymiä kehotetaan hyödyntämään olemassa olevia tutkimusrahoitusmuotoja nykyistä laajemmin. Lisäksi niiden pitäisi kehittää osallistumismahdollisuuksia innovatiivisille pk-yrityksille. SHOK-strategian on heijastettava muitakin kuin vakiintuneiden suuryritysten intressejä. Myös kilpailua pitäisi lisätä sekä SHOK-statuksen saamisen osalta että ohjelmien ja muun toiminnan avoimuuden ja laadun turvaamiseksi.

Arvioinnin mukaan SHOKien asemaa Suomen innovaatiojärjestelmässä on selkeytettävä, jotta ne pystyvät vastaamaan niihin kohdistuviin odotuksiin ja synnyttämään lisäarvoa. Myöskään keskittymien omistajuus ei ole raportin tehneiden asiantuntijoiden mukaan riittävän selkeä.

Silta yritysten ja tutkimuksen välillä

”SHOK-toiminnan tavoitteena on ollut luoda silta tutkimuksesta yritystoimintaan ja varmistaa näin tutkimustulosten nopea hyödyntäminen. Yritysten mielestä toiminta synnyttää jo nyt sellaista lisäarvoa ja kilpailuetua, jota muilla rahoitusmuodoilla ei ole saatu aikaan”, tiivistää SHOK-toimintaan osallistuvien yritysten kokemukset toimitusjohtaja Ari Ahonen RYM Oy:stä.

CLEEN Oy:n toimitusjohtajan Tommy Jacobsonin mukaan osapuolten tyytyväisyys SHOK-toimintaan näkyy niiden sitoutumisessa ohjelmiin. ”Neljässä vuodessa yritysten vuosittainen omien tuotekehitysresurssien käyttö SHOK-tutkimusohjelmiin on kasvanut noin 80 miljoonaan euroon.”

Parhaillaan keskittymät ovat tiivistämässä keskinäistä yhteistyötään ja ensimmäiset toimialarajat ylittävät, yhteiset ohjelmat ovat valmisteilla. Yhteisten ohjelmien uskotaan tuottavan entistä vaikuttavimpia innovaatioita.

Tutkijat enemmän mukaan

Arvioinnin julkistamistilaisuudessa käydyssä paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa sitä, miten tutkijat kiinnostuisivat SHOK-yhteistyöstä  ja miten korkealaatuinen tutkimus saataisiin nivottua niihin entistä laajemmin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan Anita Lehikoisen mielestä yksi tapa huolehtia tutkimuksen laadusta on kilpailu. ”Tässä mielessä Akatemian rahoitusmuodot ovat käyttökelpoisia välineitä myös SHOKien tutkimuksellisen laadun takaajina.” Lehikoisen mielestä on syytä myös kysyä, ovatko SHOKien tutkimusstrategiat ja -agendat riittävän kunnianhimoisia ja haastavia tutkijoille. 

Dekaani Tuija Pulkkinen Aalto-yliopistosta pitää SHOKien alkuperäistä tavoitetta tutkimuksen näkökulmasta ristiriitaisena. ”Siinä korostetaan ketjun tehostamista perustutkimuksesta innovaatioihin, elinkeinoelämän hyödynnettäväksi ja lopulta yhteiskunnan hyvinvoinniksi. Implementointi kuitenkin ontuu, koska aidosti perustutkimuksellinen ulottuvuus puuttuu. SHOK-tutkimuksessa puhutaan tutkimuksesta, jossa innovaatio on jo näköpiirissä. Uutta luovassa perustutkimuksessa innovaatio antaa vielä odottaa itseään.” 

Tekesin pääjohtaja Pekka Soini pitää tärkeänä, että SHOK-toimintamalli asemoidaan tarkemmin osaksi suomalaista tutkimusjärjestelmää. ”Elinkeinoelämä on siinä keskeisesti vetovastuussa, mutta yli rajojen menevää yhteistyötä pitäisi saada aikaan selvästi enemmän. On myös syytä miettiä, ovatko SHOKit liian toimialakohtaisia. Tekesin ja Akatemian on niin ikään löydettävä toiminnan piirissä luontaiset roolit.”

Teksti: Riitta Tirronen

Arvioinnin englanninkielinen loppuraportti TEMin sivuilla osoitteessawww.tem.fi/julkaisut

http://www.shok.fi/

Julkaistu alun perin A propos -verkkolehdessä.

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »