EN

Uusi solujen sukupuu luo perustaa sairauksien soluhoidoille

Tähän asti kattavin sukupuu ihmisen solutyypeistä on luotu. Tuloksia voidaan soveltaa kehitettäessä soluhoitoja esimerkiksi sydäntauteihin ja neurologisiin sairauksiin. Tutkimus julkaistiin Nature Methods -lehdessä 21. huhtikuuta. Tutkimusta on tehty muun muassa Suomen Akatemian rahoituksella.

Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoista, Tampereen teknillisestä yliopistosta, Luxemburgin yliopistosta sekä Seattlen Systeemibiologian instituutista USA:sta.

Solut ovat elämän perusyksikkö. Ihmisen kehossa on lukuisia hyvin erikoistuneita solutyyppejä, kuten verisolut, ihosolut ja hermosolut. Kaiken kaikkiaan on olemassa yli 250 solutyyppiä. Tutkimuksessa tarkasteltiin solutyyppien yhteyksiä sekä sitä, mitkä tekijät ovat yksinomaan tietylle solutyypille tyypillisiä ja mikä määrittää tietyn solutyypin kehittymistä.

Tutkijat kehittivät laskennallisen menetelmän, joka analysoi täysin uudella tavalla olemassa olevaa biologista dataa. Tutkimuksessa käytetty aineisto on tuotettu lukuisissa tutkimusryhmissä eri puolilla maailmaa. Uudella menetelmällä tunnistettiin solutyyppikohtaisia geenien säätelytekijöitä 166 ihmisen solutyypille. Nämä säätelytekijät ohjaavat solujen kehitystä ja niiden avulla voidaan erottaa solutyypit toisistaan. Lisäksi analyysi mahdollisti solujen erilaistumista kuvaavan sukupuun tuottamisen. Näitä tuloksia voidaan soveltaa kehitettäessä erilaisia soluhoitoja.

”Esimerkiksi sydäntaudeissa, Parkinsonin taudissa tai vakavien palovammojen yhteydessä tapahtuu solujen kuolemaa tai toiminnan muutoksia. Ihannetapauksessa nämä solut pystytään tulevaisuudessa korvaamaan potilaan omista soluista muunnetuilla terveillä soluilla. Tämä tutkimus on tärkeä askel tällaisten hoitomuotojen kehittämiselle”, kertoo tutkijatohtori Merja Heinäniemi Itä-Suomen yliopistosta.

Heinäniemi toimi tutkimuksen päätutkijana Luxemburgin yliopistossa ja jatkaa nyt tutkimusta Itä-Suomen yliopiston bioteknologian ja molekulaarisen lääketieteen sekä biolääketieteen yksiköissä.

”Seuraavaksi tavoitteena on ymmärtää tarkemmin solujen muuntumista toisiksi solutyypeiksi säätelytekijöiden avulla genomin laajuisesti, jotta solujen muuntumisen tehoa voidaan parantaa lääketieteellistä sovellusta varten”, Heinäniemi kertoo jatkosta.

”Tämä tutkimus osoittaa laskennallisen biologian merkityksen lääketieteessä. Tällaisten aineistojen analyysi on mahdollista vain laskennallisilla menetelmillä”, toteaa Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian ja bioteknologian professori Matti Nykter, joka työskenteli tutkimuksen aikana Tampereen teknillisessä yliopistossa. Nykter ja Heinäniemi ovatkin aktiivisesti mukana yliopistojen bioinformatiikan koulutuksen kehittämisessä.

Aiemmin julkaistujen aineistojen uudelleen hyödyntäminen mahdollistaa kattavien ja laaja-alaisten tutkimuksien tekemisen ilman merkittävää investointia datan tuotantoon. ”Analysoimiemme noin 3000 geenisirumittauksen tekeminen tätä tutkimusta varten olisikin ollut hyvin kallista.”

Tutkimuksen rahoittivat Suomen Akatemia, Tekesin FiDiPro -ohjelma, Luxemburgin yliopisto, Yhdysvaltain Kansallinen terveysinstituutti (NIH) sekä Alberta Innovates the Future -ohjelma.

Lisätietoja:

  • Merja Heinäniemi, sp. merja.heinaniemi (a) uef.fi
    UEF-tutkijatohtori, bioteknologian ja molekulaarisen lääketieteen ja bioteknologian yksikkö Yliopistonlehtori, biolääketieteen yksikkö
    Itä-Suomen yliopisto
  • Matti Nykter, sp. matti.nykter (a) uta.fi
    Professori, biolääketieteellisen teknologian yksikkö, Tampereen yliopisto
    http://www.uta.fi/ibt/institute/research/nykter/

Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »