SV

Tulevaisuusselonteon ennakointi julkaistiin

(14.02.13)

"Ennakointiraportti pöllyttää toimeksiantonsa mukaisesti kuvaamme tulevaisuudesta. Nyt meidän pitää varmistaa, että parhaat ajatukset saadaan nopeasti toteutukseen. Kestävä kasvu kaipaa vauhdittamista ja riittävän rohkeaa pitkän aikavälin näköalaa, jotta kansalaisten hyvinvointi voidaan varmistaa. Kevään aikana hallitus valmistelee eduskunnalle tähän keskittyvän tulevaisuusselonteon. Tavoitteena on luoda näköalaa vuoteen 2030 ja rohkeutta uudistaa Suomea ja luoda hedelmällistä toimintaympäristöä kestävälle kasvulle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Mahdollisuuksiin tarttuminen on sitten pääasiassa yritysten ja kansalaisten tehtävä", toteaa tulevaisuusselonteon valmistelua ohjaavan ministerityöryhmän puheenjohtaja, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

Raportin luovutti Tekesin pääjohtaja Pekka Soini ja sen vastaanotti tulevaisuusselontekotyötä ohjaavan ministerityöryhmän puolesta valtiosihteeri Marja Rislakki työ- ja elinkeinoministeriöstä.

"Ennakoinnin avulla etsimme Suomelle uusia suuntia ja voimme viedä asioita haluamaamme suuntaan. Tässä korostuvat yhteistyö, ketteryys ja joustavuus. Tulevaisuusselonteon ennakointityöllä on haettu positiivista henkeä, jolla Suomi saadaan kestävän kasvun uralle. Kokeilut ovat tässä avainasemassa, niiden avulla saamme vietyä tulokset tehokkaasti käytäntöön", sanoi julkistustilaisuudessa puhunut Tekesin pääjohtaja Pekka Soini.

Yhteiskunnan kimmoisuudesta kilpailuvaltti

Pienenä maana Suomen on helppo muuttua toimintaympäristön mukana. Tämä on tärkeä kilpailuvaltti tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen, teknologian nopean kehittymisen ja talouskriisin keskellä on oltava valmis vaihtamaan hyviäkin suunnitelmia nopeasti ja usein. Kimmoisa yhteiskunta selviytyy murroksista ja shokeista lamaantumatta. Monikulttuurisuus vahvistaa Suomen menestystä globaalissa maailmassa. Yhteiskunnan hyvinvointi ymmärretään laajasti, eli sitä ei mitata pelkästään bruttokansantuotteen kasvulla.

Menestyvien yritysten ja monitaitoisten osaajien maa

Suomalaiset yritykset menestyvät globaaleissa arvoverkoissa ja niiden osaamisen ydin kehittyy Suomessa. Maailman paras koulutusjärjestelmä antaa kaikille suomalaisille valmiudet toimia eri puolilla maailmaa. Suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöitä digitaalisessa arvonluonnissa. Kynnys ryhtyä yrittäjäksi on matala ja kasvun tavoittelu on luontevaa. Sosiaalitukia järkeistämällä Suomeen luodaan järjestelmä, jossa työnteko on aina kannustavaa ja jossa ihmistä tuetaan aktiiviseen elämään. Huippuosaajien rinnalla myös peruskoulutuksen saaneilla on mielekkäitä tehtäviä. Uuden oppiminen, työnteko, yrittäminen, vapaaehtoistyö, perhe-elämä ja eläkepäivät lomittuvat uudella tavalla.

Pohjoinen elää luonnosta ja logistiikasta

Yhteydet Jäämerelle tekevät Suomesta Euroopan arktisen liikenteen solmukohdan. Arktisen alueen merkitys kasvaa napajään sulamisen, runsaiden raaka-ainevarojen ja matkailun myötä. Suomi ei enää olekaan Euroopan reunalla vaan keskellä globaaleja virtoja. Tämän vuoksi Suomen pitää olla maailman paras pohjoisten alueiden osaaja. Teollisuus, energiainvestoinnit ja maankäyttö on sovitettava yhteen luontoarvojen, paikallisen väestön ja alkuperäiselinkeinojen kanssa.

ICT keventää hallintoa ja tuottaa hyvinvointia ihmisten arkeen

Teknologinen kehitys luo uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia kaikilla aloilla. Työvoiman vähetessä töitä voidaan automatisoida ja osin siirtää roboteille, mikä antaa tilaa ihmisten kohtaamiselle ja inhimillisyydelle. Kaikkialla vaaditaan kokonaan uudenlaisia taitoja. Tulevaisuudessa Suomi on myös digitaalisen hallinnon edelläkävijä. Julkiset palvelut ovat helposti saatavilla, kaikki tieto on sähköistetty ja kansalaisten käytettävissä. Hallinto ja kansalaisyhteiskunta on kytketty sulavasti yhteen, ja myös kansalaiset ja yritykset osallistuvat palvelujen tuotantoon. Hallinto on mahdollistaja.

Niukkuuden ja digitaalitalouden osaamisesta mahdollisuuksia

Maapallon elinkelpoisuus vaatii resurssitehokkuutta ja vähähiilisyyttä. Tämä on Suomelle mahdollisuus, joten Suomen tulee olla esimerkki ja edelläkävijä myös maailmanlaajuisesti. Digitaaliteknologia muuttaa maailmaa nopeasti ja aineeton arvonluonti kasvaa samaan suuruusluokkaan tavaroiden tuotannon ja palvelujen kanssa. Suomi hyödyntää uudessa voimakkaasti keskinäisriippuvassa maailmassa korkeaa asiantuntemusta ja erikoistumista. Myös pienemmät yritykset löytävät paikkansa uudessa globaalissa työnjaossa.

Raportista saatavaa palautetta hyödynnetään tulevaisuusselonteon jatkovalmistelussa

Raportti on julkaistu sähköisenä osoitteessa www.2030.fi. Raportista verkossa kerättävä palaute tullaan hyödyntämään tulevaisuusselonteon jatkovalmistelussa.

Erillinen ennakointivaihe ensimmäistä kertaa osa tulevaisuusselonteon valmistelua

Hallituksen tulevaisuusselonteon valmisteluun liitettiin ensimmäistä kertaa erillinen ennakointivaihe, jonka tarkoituksena oli etsiä Suomelle uusia suuntia uudella tavalla.

Tulevaisuusselonteon ministerityöryhmä käsitteli huhtikuussa 2012 selontekotyötä palvelevien teemojen valintaa ja päätti, että ennakointi käynnistettiin seuraavien otsikoiden puitteissa: niukkuuden mahdollisuudet, uusi pohjoisen maantiede, yritysten uudistuminen, hallinto mahdollistajaksi, tulevaisuuden työelämä sekä kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus. Näiden lisäksi käsiteltiin neljää läpileikkaavaa teemaa, jotka ovat joustavuus ja kriisinkestävyys, osaamiset ja kyvykkyydet, ICT mahdollistajana ja globaali näkökulma.

Ennakointivaihe toteutettiin valtioneuvoston kanslian, Sitran, Suomen Akatemian ja Tekesin yhteistyönä ja siihen osallistui suuri joukko riippumattomia eri alojen osaajia ja asiantuntijoita tutkimuslaitoksista, yrityksistä ja kansalaisjärjestöistä. Lisäksi tulevaisuusselonteon www.2030.fi -sivustolla ja syksyllä 2012 seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa heräteltiin kansalaisia ideoimaan, keskustelemaan ja pohtimaan Suomen tulevaisuutta ja mahdollisuuksia. Tulevaisuusselonteko annetaan eduskunnalle syksyllä 2013.

Lisätietoja: Tulevaisuusselonteon pääsihteeri Pekka Lindroos, p. 050 396 3313, valtioneuvoston kanslia sekä ministeri Vapaavuoren erityisavustaja Pete Pokkinen, p. 040 756 7180, työ- ja elinkeinoministeriö

Lähde: Valtioneuvoston kanslia

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »