Ympäristöministeri: Monitieteiselle vesitutkimukselle suuri tilaus

12.10.12

”Vesi on lähitulevaisuudessa maailman kilpailluin luonnonvara, ja myös yksi keskeinen turvallisuustekijä maiden välillä ja sisällä. Sillä, miten ratkaisemme globaalit vesikysymykset, on jo kiire”, ympäristöministeri Ville Niinistö totesi Suomen Akatemian AKVA-tutkimusohjelman avajaisseminaarissa torstaina.

Ministeri Ville Niinistö ja Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila AKVA-tutkimusohjelman avajaisseminaarissa torstaina 11.10.2012.

Niinistön mukaan vesisektori ei pysty yksin ratkaisemaan veden riittävyyden ja kestävän käytön haasteita, vaan siihen tarvitaan eri yhteiskunnan osa-alueiden yhteistyötä. ”Monitieteiselle tutkimukselle on suuri tilaus. Tarvitsemme uutta tutkimustietoa ja sen lisäksi uusia vesialan osaajia miettimään sitä, miten luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä voidaan välttää ja miten ratkaisuja voisi toteuttaa kustannustehokkaasti.”

” Jatkossa ei enää riitä, että ympäristöhaittoja pyritään minimoimaan, vaan koko toimintatapamme on muututtava vesiensuojelua ja laajemmin kestävää kehitystä ja taloutta edistäväksi.”

Ilmastonmuutoksen takia tulvat ja toisaalta äärimmäinen kuivuus lisääntyvät maailmanlaajuisesti eikä Suomikaan jää sään ääri-ilmiöistä paitsi. Viime päivinä koetut tulvat osoittavat, että Suomessakin on tulevaisuudessa pystyttävä varautumaan tulviin entistä paremmin.

Niinistön mukaan tutkijoilla on iso rooli siinä, miten tutkimustietoa saadaan välitettyä poliittisille päättäjille. Hänen mielestään yhteiskunnan eri toimijoita yhteen kokoavat työryhmät ovat toimivia tapoja kehittää yhteistyötä ja vuoropuhelua ajankohtaisista aiheista.  Tutkimuksella hän näki rooli myös kansalaisyhteiskunnan edistämisessä: minkälaisia valintoja haluamme tulevaisuudessa tehdä ja miten kansalaiset voisivat nykyistä enemmän osallistua keskusteluun eri vaihtoehdoista.

Vesihuolto kunnallisvaalien teemaksi

Seminaarin paneelikeskustelussa pohdittiin monisyisesti veden ja vesitutkimuksen merkitystä yhteiskunnalle. Tutkijatohtori Marko Keskinen Aalto-yliopistosta, vesiylitarkastaja Ville Keskisarja maa- ja metsätalousministeriöstä, toimitusjohtaja Katri Mehtonen Suomen vesifoorumista ja asiantuntija Piia Moilanen Tekesistä pohtivat panelisteina muun muassa sitä, tulevatko veden ympäristönäkökohdat riittävän hyvin huomioitua päätöksenteossa, kuka määrittelee veden arvon yhteiskunnassa ja miksi vesialan tutkimusta tarvitaan.

Panelistit Katri Mehtonen (vas.), Marko Keskinen, Piia Moilanen ja Ville Keskisarja pohtivat muun muassa sitä, kuka määrittelee veden arvon yhteiskunnassa. Paneelikeskustelua veti toimittaja Minttu Heimovirta.

Piia Moilasen mielestä taloudellisen arvon määrittely ympäristölle olisi hyvä tapa tehdä näkyväksi myös sellaiset arvot, joita ei ensisijaisesti mitata taloudellisilla mittareilla. ”Onko esimerkiksi ympäristön pilaamisen kustannus suhteessa niihin haittoihin, joita siitä yhteisölle tai yksilölle aiheutuu?”  Marko Keskisen mielestä taloudellisen arvon määrittelyn ongelmana on se, että sillä tavalla yritetään tehdä yhteismitallisiksi sellaisia asioita, jotka eivät sitä ole.  ”Miten määritellä taloudellisesti esimerkiksi hydrologisia tai kulttuurisia arvoja, tai verrata keskenään energian tai ruokaturvallisuuden arvoa?”

Piia Moilasen mukaan yhteiskunnassa voitaisiin vauhdittaa ympäristöteknologian kaupallistamista esimerkiksi niin, että tuotantolaitoksilta edellytettäisiin uusimman teknologian mukaisia vedenpuhdistuslaitteita. Hän ihmetteli myös sitä, että vesihuolto ja vesilaitosten kunto ei nouse keskustelunaiheeksi kunnallisvaaleissa. ”Miten kuntapäättäjät saataisiin investoimaan vesilaitosten tekniikan uudistamiseen? Miksi nämä aiheet eivät ole esillä vaalikeskusteluissa”, hän kysyi.

Katri Mehtonen kannusti suomalaisia viemään omaa vesiosaamistaan maailmalle nykyistä rohkeammin. ”Suomalaisilla on paljon annettavaa paitsi teknologiapuolella, myös hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen osaajana.” Ville Keskisarjan mielestä pienen maan etu on se, että meillä eri hallinnon- ja muiden toimialojen väliset raja-aidat ovat matalat ja yhteistyökuviot syntyvät luontevasti. ”Tällainen eri alojen välinen yhteistyö ei ole kovinkaan yleistä esimerkiksi Keski-Euroopan isoissa maissa.”

Suomen Akatemian vesiluonnonvarojen kestävään hallintaan keskittyvässä AKVA-tutkimusohjelmassa rahoitetaan kaikkiaan 12 tutkimushanketta yhteensä 11 miljoonalla eurolla. Monitieteisen ohjelman tutkimusta tehdään Helsingin, Oulun, Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa. Tutkimuslaitoksista ohjelmassa ovat mukana Suomen ympäristökeskus (SYKE), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Metla ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

www.aka.fi/akva

Teksti: Riitta Tirronen
Kuvat: Anita Westerback, Marjo Aaltomaa

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »