Suomalaisten tutkimusinfrastruktuurien kansallisen tiekartan päivitys käynnistyy

08.11.12

Suomen Akatemian asettama kansallisen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä (Finnish Research Infrastructures, FIRI) on alkanut päivittää Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekarttaa. Uusi tiekartta valmistuu vuonna 2013.

Suomalaiset tutkimusinfrastruktuurit ovat korkeatasoisia. Tutkijat tarvitsevat jatkossakin käyttöönsä mahdollisimman laadukkaat ja laajat tutkimusaineistot, palvelut ja laitteet voidakseen kilpailla kansainvälisen tutkimuksen kanssa. Tutkimuksen infrastruktuureja ovat mm. tutkimuslaitteistot, tutkimus- ja mittausasemat, tutkimusalukset, erityislaboratoriot, tutkimusaineistojen kokoelmat ja tietokannat, tutkimuksen tietoliikenneverkot, arkistot ja kirjastot.

FIRI-ryhmä tekee tutkimusinfrastruktuureja koskevat yhteiset linjaukset ja laatii pelisäännöt infrastruktuurirahoituksen käytöstä. Työryhmän puheenjohtajana toimii professori Eero Vuorio Biokeskus Suomesta ja varapuheenjohtajana johtaja Riitta Mustonen Suomen Akatemiasta. Ryhmän muut jäsenet ovat johtaja Riikka Heikinheimo, Tekes, johtaja Annu Jylhä-Pyykönen, opetus- ja kulttuuriministeriö, pääjohtaja Lea Kauppi, Suomen ympäristökeskus, teollisuusneuvos Petri Lehto, työ- ja elinkeinoministeriö, professori Matti Manninen, Jyväskylän yliopisto, pääjohtaja Jussi Nuorteva, Suomen kansallisarkisto, professori Erkki Oja, Aalto-yliopisto, professori Taina Pihlajaniemi, Oulun yliopisto, tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff, VTT, professori Lea Rojola, Turun yliopisto, ylijohtaja Päivi Sillanaukee, sosiaali- ja terveysministeriö, pääjohtaja Petteri Taalas, ilmatieteen laitos, professori Tuula Teeri, Aalto-yliopisto ja professori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto.

”Tutkimusinfrastruktuurien suunnittelu ja rahoitus on nähtävä olennaisena osana koko tutkimus- ja innovaatiopolitiikan strategista kehittämistä sekä yliopistojen ja tutkimuslaitoksen suunnitelmallista toimintaa”, painottaa Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila.

”Tarvitaan yhteistä sitoutumista, priorisointia ja työnjakoa eri toimijoiden kesken. Infrastruktuureille on jo saatu erityisrahoitusta, joka on vielä pieni osa koko julkisesta tutkimusrahoituksesta, mutta toivomme osuuden kasvavan.”

FIRI-ryhmän toisena tärkeänä tavoitteena on saada Suomi mukaan merkittäviin kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuuriryhmiin ja vahvistaa Suomen asemia niissä.

EU-maiden yhteisen ESFRI-tiekartan (European Strategy Forum on Research Infrastructures) tutkimusinfrastruktuurihankkeista vasta muutama on toteutusvaiheessa, mutta suomalaiset ovat olleet aktiivisesti mukana ESFRI-hankkeiden valmistelussa.  Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Anita Lehikoisen mukaan eurooppalainen työnjako toteutuksen suunnittelussa ja rahoituksessa kaipaa kuitenkin vielä vahvistamista.

Lehikoisen mukaan tavoitteita tulisi kirkastaa, sillä kaikissa hankkeissa Suomi ei voi olla mukana.  ”On tärkeää valita meille tärkeimmät hankkeet, joiden toteuttamiseen voimme sitoutua pitkäaikaisesti”, hän korostaa.

Valtion budjetissa tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen osoitetaan 26 miljoonaa euroa tällä hallituskaudella. Opetus- ja kulttuuriministeriö kohdentaa lisäksi Suomen Akatemialle tähän tarkoitukseen vähintään 10 miljoonaa euroa vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Mahdollisuus käyttää EU:n rakennerahastovaroja tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen toisi lisärahoitusta tutkimusinfrastruktuureille.

Kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien lisäksi on olennaista kehittää yliopistojen ja tutkimuslaitosten omia paikallisia infrastruktuureja. Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teerin mielestä yliopistouudistus on tuonut uusia mahdollisuuksia strategiseen suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä yliopistotason ja eri koulujen kanssa.

”Tutkimuksen perusinfrastruktuurin sekä suurten ja megaluokan infrastruktuurihankkeiden ohella on tärkeää pitää opetuksen infrastruktuurit kunnossa. Modernit ja toimivat työympäristöt ja laitteet ovat korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen edellytys erityisesti kokeellisilla aloilla”, Teeri sanoo.

Teeri ehdotti tutkimusrahoittajille mahdollisuutta sisällyttää isojen kansallisten tai kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien käyttökuluja osaksi tutkimushankerahoitusta.  

Lisätietoja:

 

Teksti: Risto Alatarvas

 

 

 

 

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »