Sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen kaivataan uusia ja kokonaisvaltaisia lähtökohtia

(22.11.2012)

Sosioekonomisten luokkien välisten terveyserojen kaventamiseen kaivataan pitkäjänteisiä ja kokonaisvaltaisia poliittisia päätöksiä, mutta toisaalta myös uudenlaisia lähestymistapoja erilaisten ryhmien saavuttamiseen. Näin voi tiivistää Kansanterveyden haasteet (SALVE) -tutkimusohjelman loppuseminaarissa järjestetyn paneelikeskustelun sanoman, jossa etsittiin eväitä tulevaisuuden haasteisiin.

Melko filosofiseksikin äityneessä keskustelussa pohdittiin muun muassa yksilön ja yhteisön välistä vastuunjakoa ja sosiaalisen median hyödyntämistä syrjäytyneiden ja sairaiden aktivoimisessa.

Alempien sosioekonomisten luokkien terveydentila polkee paikallaan

Avauspuheenvuoroissa panelistit totesivat jo vuosikymmeniä sitten asetetun jakaumatavoitteen epäonnistuneen surkeasti, vaikka määrällisiin tavoitteisiin ollaankin päästy hyvinvointivaltion rakentamisen aikana, kuten professori Jussi Huttunen toi esille paneelin alustuksessaan. Esimerkiksi alimmassa sosioekonomisessa luokassa olevien miesten elinikä on polkenut paikallaan jo 25 vuoden ajan muiden sosioekonomisten luokkien eliniän ja toimintakyvyn kasvaessa kasvamistaan.

 Kentällä työskentelevät teologipanelistit, Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi ja Helsingin kaupungin sosiaalitoimenjohtaja Paavo Voutilainen kaipasivat päätöksentekijöiltä inhimillisempää otetta kasautuvien ongelmien kanssa painiviin kansalaisiin. Kiviniemen mukaan terveyserojen polarisaatiota ei pystytä pysäyttämään ennen kuin tunnustamme sen tosiasian, että juhlapuheiden mantroissa toistamassamme ”maailman parhaassa maassa” on myös vakavia ongelmia, joiden edessä ei sovi sulkea silmiä. Moniongelmaisten parissa toimivat Kiviniemi ja Voutilainen kritisoivatkin nykyistä järjestelmää siitä, kuinka kuntoutuvalta vaaditaan kokonaisvaltaista muutosta hoitoonpääsyn edellytykseksi. Esimerkiksi alkoholistien kohdalla vaatimus ehdottomasta raittiudesta estää monien mahdollisuuden asunnon saamiseksi. Voutilainen muistutti ihmisellä olevan oikeus tehdä elämässä myös asiantuntijoiden näkökulmasta katsottuna vääriä valintoja.

Eriarvoisuutta ruokkiva globaali talousjärjestelmä terveyserojen kasvun takana

Panelistit sekä yleisö vaihtoivat mielipiteitään tuloerojen merkityksestä kansanterveyteen, bruttokansantuotteen ja eliniän kun katsotaan kulkevan käsi kädessä.

 Alustuksessaan sopeutuskyvystämme yhä kiihtyvämpään muutostahtiin puhunut Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio mainitsi tulo- ja terveyserojen kasvun olevan tietoisen talouspolitiikan tulosta, ja yhteiskunnan sisäiset tuloerotkin muuttavat ihmisten käytöstä. Monessa puheenvuorossa todettiin taloudellisen eriarvoisuuden olevan pahasta, ja Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo kaipasikin uudenlaista tutkimustietoa kohdennetuista interventioista, sillä aiheeseen tulee suhtautua realistisesti. Hän muistutti tuloerojen kasvun olevan kylmä fakta, joka tulee lähivuosina kiihtymään niin Suomessa kuin muualla maailmassakin.

Kulttuurinmuutos nähtiin sekä uhkana että mahdollisuutena

Keskustelun yhdeksi teemaksi muodostui myös kulttuurinmuutos ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Huttunen oli optimistinen viime vuosien kehityksestä, sillä hänen mukaansa suomalaisten alkoholinkulutus on vihdoin lähtenyt laskuun. Osa panelisteista oli sitä mieltä, että nuorison valtavirta ei yksinkertaisesti pidä humalassa olemista ja tupakointia enää muodikkaana asiana. Huttusen mukaan tämä on seurausta onnistuneesta valistuksesta ja säätelystä. Hiilamon mukaan valistuksen ja säätelyn lisäksi tulisi panostaa myös tukipalveluihin, sillä alempiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvien nuorten keskuudessa ei ole tapahtunut todellista muutosta. He ovat sen sijaan vaarassa syrjäytyä entisestään, sillä nykyisillä keinoilla heihin ei saada yhteyttä.

Samoilla linjoilla oli Vainio, jonka mielestä kansanterveys ei parane vain nostamalla terveyspalveluiden tasoa, vaan koko kulttuurissa tulisi tapahtua muutos. Prevention ja valistuksen merkitystä tulisi korostaa entisestään. Hänen mukaansa nykyinen ylhäältä päin ohjautunut holhoava terveyspolitiikka on tullut tiensä päähän, ja eri ryhmiin tulisi saada yhteys heidän omia kanaviaan ja tapojaan käyttäen.

Myöskään nuoriin erikoistuneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Reija Paanasen mukaan syyllistäminen ja valistus ei toimi enää nuorten kohdalla. Hän peräänkuulutti tutkijoita tunnistamaan yhä pirstoutuvampia nuorisoalakulttuureja ja miettimään, millä keinoilla syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin saadaan parhaalla tavalla yhteys. Sosiaalisen median käyttöä korosti Paanasen lisäksi Kiviniemi, joka kertoi internetyhteyden olevan nykyään ensimmäisiä asioita, jota kuntoutuville tarjotaan. Sosiaalisen median kautta heillä on mahdollisuus löytää omia yhteisöjä, jota kautta heidän sosiaalinen pääomansa nousee. Arvostuksen tunne omissa ydinyhteisöissä onkin ensisijaisen tärkeää apua hakeville. Lisäksi kuntoutuvat kokevat saavansa internetissä parempaa palvelua kuin kasvotusten, koska pelkoa omien kasvojen menettämisestä ei ole.

Ammattilaisten saatava viesti perille päättäjille

Kautta linjan keskustelussa kaivattiin nykyisen interventiopolitiikan sijaan panostusta sairauksien ennaltaehkäisyyn ja valistukseen. Nykyisen suunnan jatkuessa kansantaudit tulevat koskettamaan yhä suurempaa osaa väestöstä, joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi niin inhimillisessä kuin taloudellisessakin mielessä.

Loppupuheenvuoroissa korostettiin muun muassa intressivapaan tutkimustiedon tärkeyttä ja ammattilaisten vastuuta. Hiilamon mukaan haasteet tunnistetaan ja ratkaisut tiedetään, mutta päätöksentekoon ei ole silti saatu vaikutettua. Ammattilaisten vastuulla on myös saada päättäjät ymmärtämään pitkäjänteisen politiikan tarve keinolla millä hyvänsä.

Kansanterveyden haasteet (SALVE) –tutkimusohjelman suomenkielinen loppuseminaari järjestettiin keskiviikkona 21.11. ravintola Sipulissa. Samassa yhteydessä julkistettiin myös tutkimusohjelman tulosten pohjalta toimitettu Kansan terveys, yksilön hyvinvointi, joka on toinen osa Suomen Akatemian ja Gaudeamuksen yhteistyössä julkaistua Tutkitusti –kirjasarjaa.

 

Panelistit keskustelivat vakavasta aiheesta rennolla otteella. Kuvassa Jussi Huttunen, Aarne Kiviniemi, Paavo Voutilainen ja Heikki Hiilamo.

Kuva: Leena Vähäkylä

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »