2. sija, kansainvälinen sarja:

Tetta Hämäläinen

To what extent are the Thematic Apperception Test and the Rorschach Inkblot Test useful for the assessment of psychopathy?

(Missä määrin Thematic Apperception Test ja Hermann Rorschachin musteläikkätesti ovat hyödyllisiä psykopatian arvioinnissa?)

Kilpailutyö

Tetta Hämäläinen, 19, opiskelee Jyväskylän Lyseon lukiossa.

Psykologia kiinnosti Tettaa jo ennen lukion alkua. Alun perin Tetan piti tutkia epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä (antisciol personality disorder, eli ADP). Taustatyötä tehdessään hän päätyi kuitenkin tutkimaan aineistoa liittyen ADP:n äärimuotoon, psykopatiaan.

”Löysin yliopiston kirjastosta Robert D. Haren vuonna 1970 julkaiseman teoksen ”Psychopathy: Theory and Research”. Teos  oli hyvin selkeä ja inspiroiva. Siinä käsitellään psykopatian diagnosointiin käytettyjä metodeja, ja kiinnostuin erityisesti projektiivisten testien kyseenalaisuudesta. Sittemmin rajasin aiheeni koskemaan vain kahta hyvin tunnettua projektiivista testiä (TAT ja Rorschach). Projektiivisten testien kiistelty maine kiinnosti minua ja halusin selvittää, miksi niitä kannatetaan tai ei kannateta. Halusin myös selvittää niiden todellisen tieteellisen statuksen.”

Testit sopivat personallisuuden testaamiseen, mutta eivät potilaan diagnoimiseen

Tetta tutki työsssään Herman Rorschachin musteläikkätestin sekä Thematic Apperception Testin luotettavutta ja kelpoisuutta. Työ perustuu empiiriseen, olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden arviointiin. Tieteelliset artikkeit esittävät lähtökohtaisesti hyvin eriäviä lausuntoja ja tuloksia koskien projektiivisia metodeja.

Tetan työn päätelmä on, että projektiiviset testit eivät itsessään riitä pätevän kliinisen diagnoosin tekemiseen, mutta ne saaattavat tuoda lisäinformaatiota ja voivat auttaa ymmärtämään potilaan persoonallisuutta. Tutkittuja testejä voidaan täten käyttää persoonallisuuden testaamisessa, muttei potilaan tilan diagnosoinnissa.

Arvioijien kommentit

Arvioijista tutkimusaihe on vaativa erityisesti kirjallisuuden ristiriitaisuuden ja aiheen vaatiman tutkimusmenetelmällisten tekijöiden arvioimisen vuoksi. Tetta on onnistunut löytämään ja rajaamaan relevantin tiedon.

Työ on taustoitettu erittäin hyvin. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymys on esitetty selkeästi ja aihe on rajattu järkevästi. Lähdekirjallisuutta on käytetty hyvin laajasti. Tetta perustelee hyvin, miksi juuri tätä aihetta on tärkeä tutkia ja aiheen merkittävyys onkin tuotu hyvin esille.

Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja aineiston muodostavat siten aihepiiristä julkaistut aiemmat tutkimukset, joita on käytetty laajasti. Tekijä on onnistunut tiedonhaussa erittäin hyvin. Työ vastaa tieteellistä review-artikkelia aiheesta.

Tutkimuksen johtopäätökset ovat perusteltuja ja linjasssa aineiston kanssa. Kirjoittaja pystyy vetämään yhteen osin hyvin ristiriitaistakin kirjallisuutta. Tetta osoittaa kykyä edistyneen tason tieteelliseen kirjoittamiseen saadessaan aikaan lähteiden keskinäistä vuoropuhelua.

Tetan harrastukset: Musiikki