3. sija kansalllinen sarja

Petriina Piuhola

"Ei pygee" - helsinkiläisten lukiolaisten suhtautuminen politiikkaan

Kilpailutyö

Petriina Piuhola, 20, opiskelee Ressun lukiossa, Helsingissä.

”Opiskellessani aiemmin Mäkelänrinteen lukiossa ajattelin, että olisi mielenkiintoista järjestää vaalipaneeli ja tehdä kysely lukiolaisten kiinnostuksesta politiikkaan. Koin silloin, että politiikka ei kiinnosta ketään - vain harvat tuntuivat edes tietävän eduskuntavaalien olevan tulossa. Asia jäi, mutta keväällä 2010 aloin taas miettiä, että tutkielman tekeminen olisi mielekästä. Tiesin heti tekeväni tutkimuksen yhteiskuntaopista, joka kiinnostaa minua myös tulevaisuuden opiskelualana. Pohdimme aihetta yhteiskuntaopin opettajani Antti Kolin kanssa. Idea muokkautui kyselytutkimukseksi nuorten kiinnostuksesta puoluepolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.”

Edustuksellisen demokratian toimivuuden kannalta on hälyttävää, että nuorten äänestysaktiivisuus ja kiinnostus politiikkaa kohtaan on yhä laskussa. Kansainvälisissä vertailuissa suomalaiset nuoret ovat keskimääräistä vähemmän aktiivisia yhteiskunnallisesti ja vähemmän kiinnostuneita politiikasta. Yksiselitteistä syytä ilmiölle ei kuitenkaan ole löydetty. Tämän vuoksi Petriina selvitti tutkimuksessaan helsinkiläisten lukiolaisten kiinnostusta puoluepolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lisäksi hän tutki suhtautumista eri vaikuttamiskeinoihin, politiikan seuraamisen välineisiin, äänestysikärajan laskemiseen sekä vaalirahakohuun. Hän kysyi tutkittaviltaan myös äänestysinnokkuudesta. Petriina käytti kyselylomaketta, jonka täytti 283 vastaajaa neljästä helsinkiläisestä lukiosta. Petriina tilastoi vastaukset ja litteroi kommentit.

Petriinan tutkimuksesta selvisi, että nuoret ovat kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kuin puoluepolitiikasta. Vastaajat pitivät puoluesidonnaisia vaikuttamistapoja tehokkaina - vaikka eivät olleet valmiita käyttämään niitä. Lähes kaikki vastaajat olivat kuitenkin valmiita äänestämään. Silti he eivät kannattaneet äänestysikärajan laskemista. Perinteisiä medioita pidettiin parhaina välineinä seurata politiikkaa. Vaalirahasotku vähensi nuorten luottamusta politiikkaan jonkin verran. Vastaajat arvioivat myös sitä, millaiseksi he kokevat nuorten yleisen kiinnostuksen puoluepolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen: molemmat koettiin negatiivisempina kuin ne todellisuudessa olivat.

Petriinan tuloksista voidaan päätellä, että nuorilla on kiinnostusta politiikkaan ja osallistumiseen, vaikka moni heistä onkin nyt eri syistä passiivinen eikä vaikuta yhteiskunnassa aktiivisesti. Jatkossa Petriinasta olisi mielenkiintoista tehdä kansainvälisiä vertailuja ja löytää syitä sille, miksi suomalaiset nuoret ovat vähemmän kiinnostuneita politiikasta kuin monien muiden maiden nuoret.

Arvioijien kommentit

Arvioijista nuorten suhtautuminen politiikkaan on tärkeä ja ajankohtainen aihe. Tekijä kykenee lähestymään aihettaan raikkaasti ilman, että työ jäisi pitkälti aikaisempien tutkimusten havaintojen referoimiseksi.

Tutkimuskysymys ja työn tavoitteet on selkeästi ja realistisesti asetettu. Työn eräs keskeinen ansio on laajan empiirisen aineiston keruu ja ansiokas analyysi. Myös kysymyslomake on todella ammattimaisesti laadittu. Kirjoittaja kykenee käsittelemään laajaa aineistoaan kaiken kaikkiaan erittäin kypsästi. Tulokset esitetään loogisessa järjestyksessä ja kirjoittaja vastaa esittämiinsä kysymyksiin sekä tuloksillaan että muiden tuloksiin vedoten ja verraten. Tämä lisää työn ns. keskustelevuutta aiemman tutkimuksen kanssa.

Petriinan johtopäätökset ovat selkeitä ja hän myöntää mahdolliset parannustarpeet. Työn loppupuolella esitetyt oman työn kehittämistä koskevat huomiot - erityisesti taustamuuttujien lisääminen - ovat niin ikään erinomaisen oivaltavia.

Työn tiivistelmä on erinomaisen selkeä ja siitä saa kattavan käsityksen työn sisällöstä. Työssä on käytetty laajahkosti lähteitä ja ne on merkitty asianmukaisesti tekstissä ja lähdeluettelossa. Työn esitystapa noudattaa selkeydessään ja kurinalaisuudessaan kaikkia tieteellisen kirjoittamisen tapoja. Työssä käytetty kieli on erittäin sujuvaa.

Tutkimus on hyvin hallittu alusta loppuun asti ja vastaa esittämiinsä kysymyksiin uskottavasti. Työ on kaiken kaikkiaan hämmästyttävän kypsä lukioikäisen laatimaksi ja tekijä osoittaa selvää tutkimuksellista lahjakkuutta.

Petriinan harrastukset: Tanssi, jooga ja kulttuuri