5. sija kansallinen sarja

Marlon Moilanen

Miksi Jumalasta on vaikea puhua?
- Uskonnonfilosofinen tutkielma Jumalan käsittämisestä

Kilpailutyö

Marlon Moilanen, 18, opiskelee Ressun lukiossa, Helsingissä.

Marlon valitsi tutkimuksensa aiheeksi Jumalan käsitteen ja erityisesti siihen liittyvän ongelmallisuuden selkeyttämisen.  Hän perustelee valitsemaansa aihetta: ”Aihe on aina ajankohtainen, mutta esimerkiksi viime vuosien vapaa-ajattelijoiden ns. Jumala tuskin on olemassa -kampanjat ovat nostaneet kysymykset Jumalasta erityisen ajankohtaisiksi. Uskovaisen ja ateistin vastakkainasettelu tuntuu vahvistuneen. Kun huomasin, ettei oman kannan muodostaminen ole yksinkertaista, päätin tutkia aihetta perinpohjaisesti.”

Marlonin tutkimus koostuu hänen omien pohdintojensa lisäksi uskonnonfilosofisesta kirjallisuudesta ja klassisten filosofien kirjoituksista, jotka sivuavat Jumalaa. Hänen aineistonsa ylettyy antiikin Kreikasta valistusajan yli aina nykypäivään asti.  Vaikka uskonnon rooli heikentyy jatkuvasti yhteiskunnassamme, näyttävät ihmisiä siitä huolimatta kiehtovan Jumalaan liittyvät kysymykset. Ihmisten käsitykset Jumalasta vaihtelevat niin kulttuurin kuin yksilön oman maailmankatsomuksen mukaan. Marlon nostaa tutkimuksessaan kuitenkin esiin sen, mikä näyttäisi olevan käsitteen ”Jumala” merkitys ja yhteinen tekijä kaikille Jumala-käsityksille. Marlon keskittyy pohtimaan periaatteellista vaikeutta ymmärtää käsitettä ”Jumala”. Hän ei huomioi esimerkiksi psykologisia tai kulttuurista johtuvia seikkoja, jotka voisivat vaikeuttaa Jumalasta puhumista, vaan hän paneutuu nimenomaan käsitteen ”Jumala” teoreettiseen analyysiin. Tarkastelun kohteena on monoteistinen Jumala, jonka ymmärretään olevan täydellinen olio.

Kun ihmisten Jumala-käsitykset törmäävät, syntyy ristiriitoja. Tällöin vedotaan usein todisteisiin, jotka voidaan oikeuttaa järjen avulla. Tämän vuoksi Marlonin tutkimus käsittelee laajasti järjen ja Jumalan käsitteen suhdetta. Marlon päätyy analyysissaan lopulta siihen tulokseen, ettei Jumalan käsitettä voida tyhjentävästi määritellä järjellä. Marlonin toinen tärkeä tavoite on osoittaa syyt järjen kykenemättömyydelle määritellä Jumalan käsite. Vastaukseksi muotoutuu käsitteen ainutlaatuisuus, joka estää normaalien analogioiden käytön Jumalan yhteydessä. Lopuksi tutkimus esittelee vielä erilaisia tapoja ymmärtää käsite ”Jumala” perusoletuksilla, joissa tunnustetaan Jumala ihmisen käsityskykyä rajoittavana käsitteenä, jolle toisaalta voidaan myös ajatella perustuvan koko ihmisen käsitemaailma. Edellä mainittu tarkoittaa sitä, että Jumalalle annetaan tietynlainen ymmärrystä rajoittava funktio, mutta itse käsitteelle ei välttämättä suurempaa sisältöä. Nähdäkseni tähän lopputulokseen päätyminen on johdonmukaista, jos hyväksytään tutkimuksessa esitetyt perustelut järjen kykenemättömyydelle käsittää Jumala.

Arvioijien kommentit

Arvioijista aihe on erittäin haastava, koska se kattaa keskustelun Jumalan käsitteestä aina antiikin filosofiasta meidän aikamme uskonnon filosofiaan. Työ osoittaa luovaa itsenäistä ajattelua ja kirjoittaja hallitsee vaativaa aihettaan mestarillisesti.

Tutkimuksen tausta ja tavoitteet esitetään selkeästi. Kirjoittaja käyttää lähteinään filosofian klassikoita ja kommentaarikirjallisuutta. Hän osoittaa lujaa ja kirkasta mieltä sekä ilmeistä filosofista kykyä järjestäessään suunnattoman materiaalinsa johdonmukaiseksi argumentiksi: ensin hän näyttää, miksi rationalistinen yritys määritellä jumala järjen avulla on epätyydyttävä (ainakin nykynäkökulmasta), ja sitten hän näyttää, miksi jumalan voi määritellä intellektuaalisesti tyydyttävämpään tapaan tietokykymme rajana.

Tutkimuksen menetelmä on miellyttävällä tavalla analyyttinen. Tutkielmassa tuntuu vilpitön henkilökohtainen panos: kirjoittaja panee myös itsensä peliin tavalla, jota Augustinus ja Luther eivät ylenkatsoisi. Johtopäätökset ovat omaperäiset ja vakuuttavat.

Työn esitystapa on erittäin selkeä ja johdonmukainen. Kieli, ulkoasu ja lähdeluettelo ovat kaikki erinomaisia.

Tutkielma osoittaa esimerkillisen kypsää ajattelua, ja kirjoittaja pystyy tuomaan tähän vähintään kaksituhatta vuotta vanhaan keskusteluun myös aidosti omia avauksia. Kokonaisuudessaan kilpailutyö on hyvin rakennettu ja hyvin ajateltu. Siinä pureudutaan sisukkaasti eräisiin filosofisen teologian suurimmista kysymyksistä, käsitellään niitä mielekkäästi ja tuotetaan johtopäätös, jossa on todellista filosofista voimaa.

Marlonin harrastukset: Kitaran soitto ja musiikki