3. sija, kansainvälinen sarja

Krista Sirola

What were the effects of Finlandisation on Finnish comprehensive school history textbooks in the 1970s?

(Mitkä olivat suomettumisen vaikutukset suomalaisiin peruskoulun historian oppikirjoihin 1970-luvulla?)

Kilpailutyö

Krista Sirola, 18, opiskelee Jyväskylän Lyseon lukiossa.

Kristaa ovat pitkään kiinnostaneet kansallisuusaate ja kansallisen identiteetin muotoutuminen nykymuotoonsa. Myös tähän prosessiin vaikuttavat tekijät ovat hänestä hyvin mielenkiintoisia: ”Etenkin historian oppikirjat välittävät omanlaistaan kansallista kertomusta. Myös toisen maailmansodan jälkeistä Suomea muokannut ’suomettuminen’ on prosessina kiehtova. Niinpä halusin työssäni yhdistää nämä kaksi aihetta ja huomioida sen, kuinka valtion poliittinen ja kulttuurinen ilmapiiri vaikuttaa myös oppikirjoihin ja tätä kautta opiskelijoiden maailmankuvan muodostumiseen..”

Krista tutkii työssään suomettumisen ilmiön vaikutuksia 70-luvun suomalaisiin peruskoulun historian oppikirjoihin. Suomettumisen juuret olivat Paasikivi-Kekkosen ulkopoliittisessa linjassa, joka painotti hyvien ulkopoliittisten suhteiden ylläpitämistä Neuvostoliittoon. Tämä linjaus alkoi vaikuttaa myös kotimaan politiikkaan ja johti itsesensuuriin sekä mediassa että kulttuurielämässä. Näiden muutoksien vaikutusta aikakauden historian oppikirjoihin on tutkittu melko vähän siitä huolimatta, että historian oppikirjat ovat erittäin tärkeitä sekä historiallisen että kansallisen identiteetin muovautumisessa.

Krista käsitteli tutkimuksessaan neljää oppikirjasarjaa, joita käytettiin laajalti suomalaisissa peruskouluissa oppikirjojen sisällönanalyysin vakiintunein metodein. Määritelläkseen suomettuneen materiaalin määrää hän tutki Venäjän ja Neuvostoliiton kuvausta vuoden 1917 vallankumouksista lähtien. Krista tutki myös vastasiko oppikirjojen sisältö kirjoitushetken aikaista Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen virallista historiantulkintaa. Lisäksi hän vertasi sisältöä USA:n kuvaukseen 70-luvulla ja uusiin suomalaisiin historian oppikirjoihin.

Kristan tutkimat oppikirjat vaikuttivat luovan sekä kansallista identiteettiä että oikeutusta hallituksen ulkopoliittiselle linjalle. Oppikirjojen sisältö oli hyvin epäkriittistä Neuvostoliitoa ja NKP:tä kohtaan. Kirjoista löytynyt kritiikki oli hyvin varovaisesti ilmaistua ja lähinnä virallisen Neuvostoliiton linjan mukaista. Esimerkkinä tästä on Hruštšovin kritisoima Stalinin persoonallisuuskultti. Joidenkin tapahtumien, kuten Lokakuun vallankumouksen, kuvaus oli neuvostoliittolaisen historiografian mukaista. Joitakin tapahtumia, usein sellaisia joilla oli suurempaa merkitystä suomalaiselle nationalismille kuten Talvisotaa, kuvailtiin eri tavalla. Tärkeää on kuitenkin huomata, että vaikka kirjoissa esiteltiin marxismi-leninismille tärkeitä konsepteja, ne eivät millään tavalla seuranneet marxilaista historiankäsitystä kuten materialistista determinismiä.

Arvioijien kommentit

Arvioijista tekijä esittää tutkimuksensa taustan ja tavoitteet selkeästi ja johdonmukaisesti. Hän on myös rajannut tutkimuskysymyksensä niin tarkasti, että aihe pysyy hyvin hallussa. Sisällön puolesta tekijä on rajannut aiheen erinomaisesti neljään kokonaisuuteen: v.-17 vallankumouksiin, Stalinin aikaan (ennen toista maailmansotaa), toisen maailmansodan aikaan ja sodan jälkeisiin vuosiin. Työn hyvä rakenne on edesauttanut myös hyvän analyysin kirjoittamista. Erityisen hienoa on, että tekijä on ymmärtänyt oppikirjojen sisällön ja yhteiskunnallisten vaikutteiden vuorovaikutuksen. Vertaileva menetelmä sopii erinomaisesti valittuun tutkimuskysymykseen.

Työn tulokset on esitetty seikkaperäisesti ja selkeästi. Työn ehdottomasti parasta antia on tekstin sujuvuus ja tekstistä nousevien ristiriitaisuuksien esilletuonti, joka luo erittäin analyyttisen vaikutelman. Johtopäätökset vastaavat käytettyä materiaalia ja ovat hyvin oivaltavia. Johtopäätösten luotettavuutta lisää myös se, ettei niitä ole viety pidemmälle kuin mihin materiaali antaa mahdollisuuden. Vahvaa työtä!

Lähdeluettelo on työn laajuuteen nähden sopiva, sisältäen kattavan valikoiman sekä primääri- että sekundaarilähteitä. Työ on kirjoitettu erinomaisella englanninkielellä ja on ulkoasultaan kaikin puolin moitteeton.

Kokonaisuudessaan työ on erinomainen: aihe on ajankohtainen ja tarkasti valittu. Tulevaisuudessa ”suomettunut1970-luku” tulee olemaan yhä kasvavan kiinnostuksen ja historian niin sanotun auki kirjoittamisen kohde. Vaikka työssä käytettyä metodia (sisältöanalyysi) ei ole avattu kovin tarkasti, käytännössä työ antaa vastauksia esitettyihin kysymyksiin erinomaisesti tarjoten uutta ja relevanttia tietoa 1970-luvun yhteiskunnasta.

Kristan harrastukset: Euroopan Nuorten Parlamentti (EYP), järjestötoiminta ja pianonsoitto