Zhe Sun
7. sija, Kansainvälinen sarja
An Analysis of the Dialectics Between CCP Political Ideology and Economic Reform 1976 – 1989
(Analyysi Kiinan kommunistisen puolueen poliittisen ideologian ja taloudellisen reformin välisestä dialektiikasta vuosina 1976 – 1989)
Kilpailutyö
Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun opiskelija Zhe Sun, 18, on syntynyt Kiinassa ja maan historia on sen vuoksi aina kiehtonut häntä.
“ Kiinasta on viime vuosina tullut tärkeä osa maailman taloutta, ja minua kiinnosti prosessi, jolla kommunistinen yksipuoluejärjestelmä on päässyt ideologisen rajoituksensa yli ja kehittänyt markkinatalouden. Halusin tutkia tapaa, jolla Kiinan eliittijohtajuus puolusti muutoksia. Minulta kysytään usein, onko Kiina oikeasti kommunistinen maa, ja siihen on vaikeaa vastata. Uskoakseni oikea selitys löytyy tutkimalla ideologian ja faktan välistä eroa. Kun Mao kuoli vuonna 1976, kuoliko samalla myös kommunistinen ideologia? Taloudellisen kehityksen ohella tulee aina olemaan poliittisia ongelmia. Siksi keskityin tutkimuksessani siihen, miten talous vaikuttaa poliittisiin asioihin. Kapitalismin ja demokratian välinen dialektisen suhteen ymmärtäminen on keskeistä kansainvälisen yhteistyön tavoittelemisessa.”
Mao Zedongin kuoleman jälkeiset vuodet olivat kokeilun aikaa, jolloin Kiinan kommunistisen puolueen johtama keskusjohtoinen talous ja keskittynyt valta yhdellä palvotulla hallitsijalla alkoivat muuttua. Zhe tutki työssään reformien ideologisia perusteita tarkastelemalla muutosten toteuttamisen ulottuvuutta politiikassa ja taloudessa sekä sitä, miten ne vaikuttivat toisiinsa. Vertailemalla virallisia julistuksia ja todellisia tapahtumia Zhe yritti saada selville, oliko Dengillä koskaan yleiskaavaa reformille.
Maon kuoleman jälkeen Deng Xiaoping, Kiinan kommunistisen puolueen ensiarvoinen johtaja, johti puolueensa lukuisten muutosten läpi syrjäyttääkseen neo-Maolaiset ja valmistellakseen tien reformille. Sekä puoluejohtajat että intellektuellit korostivat markkinavälineiden tärkeyttä taloudessa ja poliittista reformia puolueelle. Vaikka taloudellista reformia toteutettiin aktiivisesti 1980-luvun aikana, poliittisia muutoksia ei saavutettu paljon. Tämä johtui pääosin kansan halusta saada lisää demokraattisia reformeja, jotka eivät sopineet keskitetylle johtajuudelle. Nopean taloudellisen desentralisoinnin ja puolueen minimaalisten muutosten välinen ero aiheutti ongelmia läpi 1980-luvun ja huipentui lopulta Taivaallisen aukionmielenosoituksiin vuonna 1989.
Monien mielestä Maon jälkeisen johdon lupaukset rikottiin. Lähemmin tarkasteltuna Dengin niin sanotut pragmaattiset taktiikat politiikassa ja taloudessa eivät koskaan vaeltaneet kauas kommunistisen puolueen ideologiasta. Suunnitelma Kiinalle oli tosiaankin olemassa. Vaikka monet luulivat suunnitelmien päättyvän lopuksi yleiseen demokratiaan, he ymmärsivät ja arvioivat Kiinan kommunistisen puoleen väärin. Kuten myöhemmät tapahtumat ovat osoittaneet, jokaisen reformin edeltäjä oli puolueen johto. Kiinan talous jatkaa edelleen kasvuaan ja vaikutustaan maailmassa. Tämän vuoksi Maon jälkeisen Kiinan johdon ymmärtäminen on erittäin olennaista kansainvälisessä politiikassa ja taloudessa.
Zhe sai ohjausta työhönsä opettajaltaan Steven Huxleylta.
Arvioijien mukaan Zhen työ on erinomainen katsaus Dengin politiikkaan ja siihen, miten sitä sovellettiin Kiinassa. Tutkimuksen taustat on esitelty perusteellisesti ja tutkimuskysymys on muotoiltu huolella. Työssä on käytetty ansiokkaasti hyväksi sekä primääri- että sekundäärilähteitä, esimerkiksi Dengin puheita puoluekokouksissa. Tekijän esitystapa on täsmällinen. Työssä käytetty kieli on erittäin hyvää ja tutkimus etenee todella sujuvasti. Johtopäätökset on esitetty tasapainoisesti. Aiheen laajuudesta huolimatta Sun onnistuu keskittymään olennaiseen ja tekemään aiheestaan oivaltavia johtopäätöksiä. Tekijällä on erinomainen ote historiantutkimukselliseen ajatteluun.
Zhe harrastaa matkustelua ja elokuvia.