Simona Erikkilä

6.sija, kansainvälinen sarja

The effect of the antioxidant sesamol on ultraviolet radiation induced damage in Drosophila melanogaster : observing fertility and larval development

(Sesamol-antioksidantin vaikutus ultraviolettisäteilyn aiheuttamiin vaurioihin Drosophila melanogasterin hedelmällisyydessä ja toukan kehityksessä)

Kilpailutyö

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun opiskelija Simona Erikkilä, 18, tutki työssään sesamol-antioksidantin mahdollisuuksia ehkäistä säteilyn elimistölle aiheuttamia vaurioita.

”Olen kiinnostunut ionisoivasta säteilystä ja haitoista, joita sille altistuminen aiheuttaa. Koska viime vuosina on keskusteltu paljon antioksidanttien terveysvaikutuksista, päätin itse tutkia yhtä antioksidanttia perehtymällä sen mahdollisuuksiin ehkäistä säteilyn elimistölle aiheuttamia vaurioita. Keskityin sesamoliin, joka on seesamsiemenistä saatava fytokemikaali, ja tutkin sen vaikutusta banaanikärpäsiin.”

Ultraviolettisäteily edistää todistetusti syövän syntyä ja on sen vuoksi luokiteltu ympäristökarsinogeeneihin. UV-säteilylle altistuminen saattaa johtaa soluissa reaktiivisten happimolekyylien (ROS) tuotantoon, mikä voi puolestaan aiheuttaa vaurioita elintärkeille makromolekyyleille. Epävakaan avoimen elektronikuorikonfiguraation vuoksi reaktiiviset happimolekyylit aiheuttavat biokemiallisia reaktioita, vahingoittaen esimerkiksi nukleiinihappoja, lipidejä ja proteiineja. Soluilla on omia puolustusmekanismeja, esimerkiksi endogeenisia antioksidantteja, jotka ehkäisevät tai hidastavat hapettumista sitoutumalla vapaiden radikaalien parittomien elektronien kanssa atomiorbitaalissa. Säteilyaltistus saattaa kuitenkin nostaa merkittävästi ROS-tuotantoa, joka voi johtaa oksidatiiviseen stressiin, jolloin solun omat puolustusmekanismit eivät riitä ehkäisemään säteilyn tuottamaa vahinkoa. Antioksidantit voivat mahdollisesti tarjota suojaa oksidatiivista stressiä vastaan, joka voi syntyä UV-säteilyn kaltaisista eksogeenisista lähteistä.

Simona arvioi tutkimuksessaan sesamol-antioksidantin vaikutusta UV-säteilyn aiheuttamien vaurioiden syntyyn banaanikärpäsissä (Drosophila melanogasteri). Hän arvioi sesamolin vaikutusta banaanikärpäsen hedelmällisyyteen ja toukan kehitykseen UV-C (254 nm) säteilytyksen jälkeen.

Simonan tulosten mukaan toukkien kehityksen pituudessa ja kuoriutumisessa ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa sesamol- ja kontrollibanaanikärpästen välillä. Tämän lisäksi myöskään hedelmällisyydessä ei havaittu merkittävää eroa. Simona nostaa esiin työssään useita parannusehdotuksia, joiden avulla voidaan mahdollistaa tulevien tulosten laajempi analyysi.

Simonaa ohjasi hänen opettajansa Hanna-Leena Nikkinen.

Arvioijista Simonan työn aihe on haastava ja mielenkiintoinen, hänen tutkimuksellaan on mahdollisuus saada yleistettävää tietoa lääketieteellisesti tärkeästä aiheesta. Toteutus on vaatinut kekseliäisyyttä ja yhteydenottoa eri tahoihin. Työn tausta ja tavoitteet esitetään selkeässä ja hyvin jäsennellyssä muodossa. Tutkimusmenetelmä soveltuu tutkittavaan aiheeseen erinomaisesti. Simona tarkastelee johtopäätöksiään kriittisesti ja arvioi huolellisesti tuloksiin liittyviä virhelähteitä. Kilpailutyö on hyvin huoliteltu, kieliasu on hyvä ja ulkoasu miellyttävä. Erityiskiitoksen ansaitsee Simonan syvällinen perehtyneisyys alansa kirjallisuuteen.

Simona harrastaa luistelua ja kuvataiteita. Lisäksi hän pitää matkustelemisesta ja lukemisesta.