Mikko Virta

Ajantaju-teemapalkintokilpailun voittaja
Mikko Virta, Ressun lukio (Helsinki)
Kotipaikkakunta: Helsinki

"Hajoitettu fascistisena" Akateemisen Karjala-Seuran vuoden 1944 Moskovan välirauhansopimuksen vastaisena järjestönä
(1 000 euroa)

Kilpailutyö

Haastattelemalla uutta tietoa Akateemisen Karjala-seuran lakkauttamisesta

Helsinkiläinen Mikko Virta Ressun lukiosta palaa tutkimuksessaan 64 vuoden takaisiin sotiemme jälkeisiin tapahtumiin. Alun perin Mikon ajatuksena oli tutkia fasistisiksi syytettyjen järjestöjen lakkauttamista Moskovan välirauhansopimuksen seurauksena. Pian kävi kuitenkin ilmi, että tutkimuskohde olisi ollut aivan liian laaja Viksu-tutkielman aiheeksi.
- En halunnut luopua aiheesta kokonaan, joten rajasin sen käsittelemään Akateemisen Karjala-Seuran lakkautusta. AKS oli muutenkin järjestöistä kiinnostavin sen akateemisen luonteen, salaseuramaisuuden ja symboliikan takia, Mikko kertoo.

Mikko oli kiinnittänyt huomiota siihen, että tämän kansallismielisen järjestön toiminnasta on tehty joitakin tutkimuksia, mutta sen lakkauttamiseen liittyvät tapahtumat eivät ole juurikaan tutkijoita kiinnostaneet. Mikon haasteeksi muodostuikin tutkimuslähteenä käytettävän kirjallisen aineiston vähyys. Ongelman hän ratkaisi haastattelemalla historian professori Matti Klingeä, tutkija Heikki Eskelistä ja poliittisen historian dosentti Mikko Uolaa.

Fasismin määrittelyn vaikeus

Tutkimuksessaan "Hajoitettu fascistisena" Mikko pyrki selvittämään, miksi AKS lakkautettiin sekä oliko lakkautukselle todellisia perusteita. Hän huomauttaa, että toisin kuin antautumissopimuksessa, Moskovan välirauhansopimuksen 21. artiklassa ei annettu fasistisuuden määritelmää. Toisaalta artikla määräsi lakkautettavaksi "vain" hitleriläismieliset, fasisminluontoiset (ei fasistiset) ja neuvostovastaiset järjestöt.
- Fasismi on käsitteenä kiehtonut minua pitkään juuri sen monimutkaisen luonteen takia. Olikin erittäin kätevää, että aiheeni suorastaan edellytti fasismin käsitteeseen tutustumista ja sen tarkempaa analyysia.
Kaiken lisäksi sopijamaissa oli fasismille hyvinkin erilaiset merkityssisällöt. Ja kuten Mikko osoittaa, tutkijoilla näyttää olevan vielä nykypäivinäkin vaikeuksia fasismin tarkassa määrittelyssä.

Tutkimuksessaan Mikko tulee siihen rohkeaan lopputulokseen, että vaikka järjestöä on yleisesti historiankirjoituksessa pidetty fasistisena järjestönä, sille ei kuitenkaan näytä olevan todellisia perusteita. Mikon mukaan AKS:aa voidaan korkeintaan pitää fasisminluontoisena järjestönä, joka sekin siis täyttää sopimuksen vaatimukset. Kun yhdistyksen toiminta oli myös selkeästi neuvostovastaista, oli lakkauttamiselle Mikon mukaan kaikki sopimuksessa vaadittavat perusteet.

Mikolle oli alusta asti selvää, että hän haluaa osallistua Viksuun juuri historiaa käsittelevällä työllä. Viksu-kilpailutyön tekemistä hän vertaa palapelin kokoamiseen.
- Historian tutkimusta tehdessä kokonainen mennyt maailma avautuu tutkijalle hiljalleen askel kerrallaan muodostaen lopulta koherenssin kokonaisuuden, Mikko kuvailee.

Relevantti puheenvuoro vähälle huomiolle jääneeseen aiheeseen

Mikko on tehnyt erinomaisen työn Akateemisen Karjala-seuran vaiheista. Hän on selvästi nähnyt vaivaa työn eteen, eikä ole jäänyt ihmettelemään aiheesta kertovan materiaalin vähyyttä. Kattavan arkistotyöskentelynsä lisäksi hän on haastatellut aiheesta suomalaisia historioitsijoita, joiden mielipiteet tuovat tutkielmaan erityistä potkua. Tutkielma on erittäin hyvin jäsennelty ja vaikka siinä käydään läpi paljon asiaa lyhyessä ajassa, tempaa kirjoittajan lennokas kirjoitustyyli mukaansa tieteellistä objektiivisuutta unohtamatta. Tutkielma on erittäin korkeatasoinen, ja tuo ilmi, paitsi Mikon pitkälle kehittyneet valmiudet itsenäiseen tieteelliseen työhön, myös erittäin ajankohtaisen ja relevantin puheenvuoron vähälle huomiolle jääneeseen aiheeseen.