Harri Mäcklin

2.sija, Kansallinen sarja
Harri Mäcklin, Mäntän lukio

An Allegory of Will. On the world of representations as an act of will in the philosophy of Arthur Schopenhauer.
(3 000 euroa)

Kilpailutyö

Tutkija jäi koukkuun Schopenhaueriin

Mänttäläinen Harri Mäcklin tutki työssään vuonna 1788 syntyneen saksalaisen filosofin Arthur Schopenhauerin metafysiikkaan liittyviä ajatuksia. Harrin tarkastelun kohteena on tämän suuren filosofin kaksi keskeistä lausetta: "Maailma on mielteeni" ja "maailma on tahtoni". Miten ja millä perustein nämä väittämät voidaan ymmärtää järkeviksi? Aihe oli haastava, mutta kimmoketta vaativan tutkielman tekemiseen ei Harrin tarvinnut kauaa hakea.
- Kaikkein selkein motiivi tämän työn tekemiselle on kiinnostukseni Schopenhauerin filosofiaaan. Kun aloin systemaattisesti lukea Schopenhaueria, Viksu-tiedekilpailun mainos osui silmiini kuin tilauksesta. Kilpailun myötä oli hyvä syy paneutua Schopenhaueriin ja Schopenhauerin myötä hyvä syy osallistua kilpailuun, Harri perustelee.

Maailma yhtäältä tahtona ja toisaalta mielteenä

Vastausta tutkimusongelmaansa Harri lähti määrätietoisesti etsimään tarkastelemalla kohta kohdalta Schopenhauerin metafysiikan perusoppeja. Hän käy läpi Kantin vaikutuksen Schopenhauerin ajatteluun, Schopenhauerin näkemyksiä niin sanotusta perusteenlaista sekä hänen käsitystään maailmasta mielteenä eli pelkkänä mielen luomana kuvana. Tässä kohtaa Harri saavuttaa työnsä ytimen: Miellemaailman takaa on löydettävissä universaali Tahto.

Harrin mukaan Schopenhauerin väittämät ovat täyttä faktaa. Tämän hän tosin esittää tietyin varauksin.
- Schopenhauerin erikoiset lauseet ovat hyvinkin perusteltuja ja loppujen lopuksi varsin ilmeisiä - sikäli kun uskomme, mitä Schopenhauer meille opettaa. Hänen mukaansa koko maailma on vain universaalin Tahdon ilmausta. Voimme nähdä koko maailman eräänlaisen tahdon allegoriana, kuin camera obscurana, johon Tahdon himmeät kuvat heijastuvat.

Schopenhauerin käsitys maailman kaksijakoisesta luonteesta edustaa saman kolikon kahta puolta. Harri vertaa asetelmaa jättimäiseen nukketeatteriin. "Maailma on tahtoni" vertautuu sen mielivaltaiseen narujen liikuttajaan ja "Maailma on mielteeni" sen tietämättömiin "näyttelijöihin".

Kuin kukka kuivassa erämaassa

Harri on kirjoittanut tutkielmansa kauniilla proosallisella tyylillä, joka ei ole niitä kaikkein tavanomaisimpia tieteellisessä kirjoittamisessa.
- Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että filosofisessa tekstissä niin sanottu tieteellinen tyyli ei välttämättä tee kunniaa kohteelleen. Mielestäni taiten valittu proosallinen ilmaus on varmempi valinta kuin tuhat käsitteellistä todistusta. Esseeni oli samalla kokeilu, jossa testasin kuinka vapaasti ja kauniisti voin asiani ilmaista ilman, että tekstin analyyttinen ote kärsii. Halusin tavallaan katsoa kasvavatko kauniit kukat muuten niin kuivassa autiomaassa, Harri kuvailee.

Työ kuvastaa tekijänsä filosofista lahjakkuutta

Työstä välittyy Harrin vilpitön innostus filosofiaan yleensä ja erityisesti Schopenhaueriin. Tämä ei silti estä häntä esittämästä myös perusteltua kritiikkiä Schopenhaueria kohtaan. Työ muodostaa erittäin hyvän ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Harrilla on selvää kiinnostusta sekä myös tarvittavaa lahjakkuutta filosofisten kysymysten tarkasteluun.