Gvidas Kiseliovas

2. sija, Kansainvälinen sarja
Gvidas Kiseliovas

Relationship of spoiler created drag and downforce at altering angles

(Tekijän oma suomennos otsikosta
Ilmanohjain luo suhteen ilmanvastuksen määrän sekä alaspäin suuntautuvan pitovoiman kanssa ilmanohjaimen erilaisissa kulmissa)

Kilpailutyö

Gvidas, 18, opiskelee Oulun Lyseon lukiossa.

Gvidas selvitti omaperäisessä ja haastavassa kilpailutyössään ilmanohjaimen aerodynamiikkaa eli ilmanvastuksen ja alaspäin suuntautuvan voiman riippuvuutta ilmanohjaimen kulmasta. Persoonallisesti toteutetussa  tutkielmassa todetaan, että autojen kehittyessä nopeammiksi niihin kohdistuu yhä kasvava ylöspäin nostava voima. Tämä voima on johtanut ilmanohjaimen keksimiseen. Takasiivekkeen tarkoituksena on luoda alaspäin työntävä voima, joka tasapainottaisi ylöspäin suuntautuvan voiman ja näin lisäisi  auton hallittavuutta sekä auton pitoa ajopinnasta. Ilmanohjain lisää paitsi auton pitoa ajopinnasta, myös ilman vastusta, joka hidastaa kulkuneuvon nopeutta.

Teoriat kehitettiin ennen varsinaista koetta. Olettamuksena oli, että ilmanvastuksen määrä lisääntyisi takasiivekkeen kulman suurentuessa, ja että alaspäin työntävä voima lisääntyisi tiettyyn kulmaan asti ja alkaisi sen jälkeen vähentyä. Kokeet suoritettiin kahdessa osassa. Ensin tutkittiin ilmanohjaimen luomaa alaspäin työntävää voimaa ja tutkimuksen toinen osa käsitteli ilmanvastusta. Gvidaksen kehittämät ilmanohjain ja tuuletin osoittautuivat tärkeiksi apuvälineiksi käytännön kokeissa.

Tulosten mukaan alaspäin työntävä voima kasvoi, kunnes ilmanohjaimen kulma oli noin 20-30 astetta, jonka jälkeen pitoa edistävä voima alkoi vähentyä. Ilmanvastus kasvoi ilmanohjaimen kulman kasvaessa, ja suurin ilmanvastus havaittiin, kun ilmanohjaimen kulma oli lähemmäs 80 astetta. Pienoisautolla tehdyt kokeet vahvistavat tuloksen: mitä suurempi kulma ilmanohjaimessa, sitä suurempi ilmanvastuksen määrä.

Arvioijien kommentit Gvidaksen työstä

Tekijä osoittaa selkeää taipumusta kokeelliseen tutkimukseen, sillä hän on onnistunut mittaamaan uskottavia tuloksia hyvin yksinkertaisin koejärjestelyin. Hyvän kokeellisen tutkijan ominaisuuksista kertoo lisäksi se, että hän on myös tulkinnut tulokset oikein virhelähteiden arvioineen, ilman ylenmääräistä teoriaa. Gvidaksen työ on kokeellisen tutkielman malliesimerkki erinomaisine koejärjestelyineen ja tulosten tulkintoineen.

Hyvin kirjoitetussa, johdonmukaisessa ja ulkoasultaan moitteettomassa tutkielmassa suoritetut  mittaukset ovat vaatineet opiskelijalta omia oivalluksia. Tekijä esittää myös useita parannusehdotuksia koejärjestelyihin. Aiheeltaan erittäin omaperäisestä tutkielmasta paistaa tekijän kokonaisvaltainen ymmärrys asiasta.

Gvidaksen harrastukset

Gvidas harrastaa koripalloa, musiikin kuuntelua ja ystävien kanssa oleskelua.