1. Saara Järvinen, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu

 "Yhteen he olivat löytäneet kirkkotiellä" Siljan tarina Volter Kilven Kirkolle-romaanissa

Kilpailutyö

Vuoden 2004 Viksun voittaja on 18-vuotias Saara Järvinen, joka opiskelee Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa. Saaran tutkimus sijoittuu kirjallisuuden alalle.Otsikko/title: Saara JärvinenLkm/count: 0Sivupohja/template:

Saaran mielestä Volter Kilpi on ainutlaatuinen ihmismielen kuvaaja ja suurenmoinen kielenkäyttäjä. Saaran mukaan Kirkolle-romaanissa Saaristosarjan keskeiset teemat tulevat esille erityisen painokkaasti ja Kilven omalaatuinen kieli sekä kerrontatekniikka ovat kehittyneet huippuunsa. Tämän vuoksi romaani tuntui Saarasta hyvältä valinnalta, kun hän etsi kirjallisuutta käsittelevään tutkielmaansa sopivan vaativaa, monipuolista ja kiinnostavaa aihetta. Saaran mielestä innostavaa oli myös se, että Saaristosarjaa ja erityisesti Kirkolle-romaania on tutkittu melko vähän. Tutkimuksen teko tarjosi Saaralle tuoreen ja mielekkään tavalta syventyä hänelle rakkaaseen aiheeseen.

Volter Kilpi alkoi kirjoittaa vuonna 1924 Saaristosarjana tunnettua teossarjaa. Siihen kuuluvat Alastalon salissa (1933), Pitäjän pienempiä (1934) ja Kirkolle (1937). Saaristosarja sijoittuu Kustaviin, kirjailijan lapsuuden rakkaiden ihmisten ja maisemien pariin. Sarjan kantava teema on ihmiselämän muuttumattomuus ajan kulumisesta huolimatta. Teokset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jolle luonteenomaisia piirteitä ovat esimerkiksi ajan pysähtyneisyys, monimutkainen, omaperäinen kieli ja sisäisten monologien runsaus.

Alastalon salissa kuvaa isäntien kokousta, jossa päätetään parkkilaivan rakentamisesta, ja Pitäjän pienempien novelleissa kerrotaan isäntien varjoon jäävistä pitäjäläisistä. Kirkolle-romaanin aiheena taas on saariston asukkaiden kirkkomatka juhannussunnuntaina. Noin sadan kirkkomatkalaisen joukosta esiin nousee erityisesti kaksi naista, nuori Silja ja iäkäs Agata. Silja odottaa lasta rakastetulle, joka on hylännyt hänet, ja Agata yrittää auttaa Siljaa selviytymään tässä vaikeassa tilanteessa. Romaanissa kerrotaan myös kahdesta aviottoman lapsen synnyttäneestä naisesta, Sysilän Miljasta ja Vierniemen Sandrasta, joiden onnettomat kohtalot muistuttavat Siljan ongelmista.

Saaran mukaan Kirkolle-romaani on kiinnostava, koska siinä tiivistyvät monet Saaristosarjan keskeisistä piirteitä ja teemoista. Toisaalta Kirkolle-romaanin ja Saaristo-sarjan aiempien osien välillä on myös eroja. Yksi tällaisista eroista koskee naisten merkittävää aseman Kirkolle-romaanissa. Naisten tarinat ovat romaanin merkityksen kannalta keskeisiä.

Saara tutkii työssään Siljan tarinaa Kirkolle-romaanin osana. Hän pyrkii selvittämään, millä kerrontateknisillä keinoilla kirjailija korostaa Siljan tarinan merkitystä ja mitä teemoja Siljan tarina tuo romaaniin. Siljan ja Agatan sisäiset monologit, kertomukset Miljasta ja Sandrasta ja yhteisön suhtautumisen kuvaus osoittautuvat tärkeiksi kerrontateknisiksi keinoiksi. Niiden avulla Siljasta ja Agatasta tulee lukijan huomion ja myötätunnon kohteita. Teemoista korostuvat elämän muuttumattomuus, yhteisön suhtautuminen ja ihanneyhteisö sekä elämänusko ja vanhemmuus.

Arvioijien kommentit Saaran työstä

Työn arvioijat totesivat, että Saara on tehnyt syvällisen tutkielman erittäin vaativasta aiheesta. Hän on tarttunut kotimaisen kirjallisuuden vanhempaan klassikkoteokseen, mutta perustelee vakuuttavasti - ja myös sijoittaen itsensä alan aiemman tutkimuksen jatkumoon - miksi sen tutkimus on tärkeää juuri nyt ja juuri tästä näkökulmasta. Saara on saanut sisällytettyä työhönsä koko Kilven tuotannon, ei vain pelkästään Kirkolle-romaania.

Saaran työ on hallittu kokonaisuus, jossa hän kautta linjan määrittelee käyttämänsä tutkimuskäsitteet, rajaamansa näkökulmat ja niiden avulla tekemänsä johtopäätelmät. Tutkimuksellisten ansioiden lisäksi Saara onnistuu samalla vaikuttavasti välittämään lukijalle henkilökohtaisen innostuksensa aiheeseen. Analyysi ei siis pilko ja paloittele kohdettaan, vaan rakentaa siitä kunnioittavan ja rikkaan luennan. Saara myös nostaa työssään esiin aiemmin vähemmän tutkittuja osioita, jotka taustoittavat tutkimusta uudella tavalla.

Saaran harrastukset

Kirjallisuus, musiikki ja Prometheus-leirin tuki ry:n toiminta.

 PL 131, HAKANIEMENRANTA 6, 00531 HELSINKI, PUH. (09) 774 881, FAKSI (09) 7748 8372, VIKSU@AKA.FI