Kilpailutyö
Toiseksi vuoden 2004 Viksussa sijoittui 18-vuotias Antti Koulumies, joka opiskelee Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa. Antin työ sijoittuu historian alalle.
Antin tutkimuksen aiheena on vuoden 1961 noottikriisi ja sen eri tulkinnat sekä tulkintojen erot. Kekkosen aikakausi on jo pitkään kiinnostanut Anttia ja noottikriisiin liittyvien tulkintojen ristiriidat tekevät siitä kiinnostavan tutkimusaiheen.
Neuvostoliitto lähetti Suomelle nootin, jossa se YYA-sopimukseen nojaten vaati sotilaallisten konsultaatioiden aloittamista Länsi-Saksan muodostaman sotilaallisen uhan johdosta. Tasavallan presidentti Kekkonen oli nootin lähettämisen aikaan, marraskuun lopulla 1961, valtiovierailulla Yhdysvalloissa ja alkoi selvittää asiaa matkalta palattuaan. Noottikriisi ratkesi Kekkosen matkustettua Novosibirskiin Siperiaan tapaamaan Neuvostoliiton johtajaa, Nikita Hrustshevia. Nootin todelliset tarkoitusperät ovat jääneet epäselviksi. Suomen presidentinvaalit oli määrä toimittaa helmikuussa. Tämä on aiheuttanut paljon keskusteluja ja arveluita. Max Jakobsonin, Hanna Rautkallion, Viktor Vladimirovin sekä Juhani Suomen Kekkos-päiväkirjojen noottikriisitulkintoja on verrattu ja tulkittu niiden eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä.
Hannu Rautkallio, joka aikanaan herätti paljon kohua tutkimuksillaan, väittää, että kekkonen ja muutamat neuvostoagentit olisivat nootista etukäteen, jotta Kekkonen varmasti voittaisi vuoden 1962 presidentinvaalit. Juhani Suomi puolestaan sanoo, ettei noottikriisillä ollut salaista syytä, ja että Kekkonen ei tiennyt siitä etukäteen. Viktor Vladimirov toteaa kirjassaan, että nootin tarkoitus oli varmistaa Kekkosen uudelleenvalinta, mutta Kekkonen ei tilannut noottia eikä mitään salaliittoa ollut. Max Jakobsonin tulkinta puolestaan on eräänlainen yhdistelmä edellä mainituista. Hän liittää nootin presidentinvaaleihin, mutta myös kylmään sotaan, joka oli hyvin lähellä muuttua kuumaksi sodaksi juuri nootin lähettämisen aikoihin, sekä Neuvostoliiton sisäpoliittiseen tilanteeseen.
Varman johtopäätöksen tekeminen on vaikeaa, mutta Antin mukaan yllämainittujen tulkintojen tarkempi arviointi tekee Jakobsonin tulkinnasta uskottavimman, koska nootin lähettämisellä oli todennäköisesti monta tarkoitusperää. Kekkonen oli erittäin halukas pysymään vallassa, ja halusi lämpimät suhteet sekä itään että länteen. Neuvostojohto taas halusi, että Kekkonen valitaan uudelleen, mutta heidän omilla ehdoillaan. Nootin tarkoitus oli varmistaa Kekkosen vaalivoitto, mutta samalla "palauttaa hänet ruotuun". Kylmä sota ja Neuvostoliiton sisäinen valtataisto olivat myös osasyitä nootin lähettämiseen.
Arvioijien kommentit Antin työstä
Arvioijat toteavat, että Antin työ on kriittinen, mutta neutraali analyysi mielenkiintoisesta aiheesta. Työ on myös erinomaisesti kirjoitettu ja heijastaa tekijänsä kiinnostusta aiheeseen. Antin työssä on selvä tutkimuskysymyksen asettelu, joka ilmenee jo työn otsikosta.
Antti on valinnut onnistuneesti näkökulmakseen tapahtumaa koskeneen historiankirjoituksen tulkinnat ja niiden erot. Kysymyksenasettelu tarjoaa mahdollisuuden tilaisuuden pohtia historiantutkimuksessa vastaan tulevia ongelmia ja jopa historiallisen tiedon luonnetta, mikä on erityisen ansiokasta. Antin tutkima aihe on Suomen historian kannalta tärkeä ja työ muodostaa hienon synteesin noottikriisiin liittyvistä tulkinnoista. Työ täyttää tieteelliseltä tutkimukselta vaadittavat tunnusmerkit ja osoittaa lisäksi kykyä historialliseen ajattelutapaan ja metodiseen kehittämiseen.
Antin harrastukset
Golf, laskettelu, kuntoilu, musiikki.