1. Johanna Karhu, Oulun Lyseon lukio

Mudun (Phoxinus phoxinus) sijoittuminen pohjan värin mukaan

Kilpailutyö

Vuoden 2003 Viksun voittaja on 17-vuotias Johanna Karhu, joka opiskelee Oulun Lyseon lukiossa. Johannan tutkimus sijoittuu biologian alalle.

Johanna selvittää tutkimuksessaan, vaikuttaako mudun (Phoxinus phoxinus) oma suojaväri siihen, minkä väriselle pohjalle se asettuu. Johanna sai idean tutkimukseensa seuratessaan mutujen elämää perheen mökin läheisyydessä, Kiiminkijoen Koirakoskessa. Häntä alkoi kiinnostaa erityisesti se, miten mudut hyödynsivät suojaväriään paetessaan vihollisiaan, esimerkiksi lähestyvää ihmistä.

Johannan hypoteesi oli seuraava: lyhyellä aikavälillä mutu valitsee sen hetkistä suojaväriään parhaiten vastaavan pohjan värin. Hän päätti tutkia asiaa yksinkertaisella kokeella, jossa käytettäisiin tummaksi ja vaaleaksi muuntuneita mutuja sekä mustaa että valkeaa pohjaa. Johanna ennusti, että tummat mudut pyrkivät mustalle alustalle. Vaaleiden mutujen kohdalla hänen ennusteensa taas oli, etteivät ne pyrkisi mustien mutujen kanssa samassa määrin mustalle alustalle.

Johannan kokeessa käyttämät mudut pyydystettiin Kiiminkijoen Koirakoskesta. Mutujen annettiin ensin värinvaihtokykyään käyttäen värjäytyä tummassa tai valkeassa astiassa. Koetilanteessa mudut sijoitettiin astiaan, jossa niillä oli valittavanaan musta tai valkea pohja. Johannan saamat tulokset osoittavat, että suojaväri ja mudun valitseman pohjan väri ovat riippuvaisia toisistaan. Värinvalinta on yksi kalalajin keinoista selviytyä monien petojen uhatessa sitä. Tutkimus antoi viitteitä myös siitä, että mudun värinvalinta saattaa olla musta-valko -asetelmaa monipuolisempi. Lisäksi Johannan tutkimus vahvistaa osaltaan sen, että väritekijällä on huomattava merkitys kalojen käyttäytymisessä.

Kaiken kaikkiaan mudulla on hyvä joukko erilaisia suojautumiskeinoja saalistajia vastaan. Johannan koe ei kerro sitä, miten yleisesti mutu käyttää värin mukaan sijoittumista suhteessa muihin keinoihin. Se osoittaa ainoastaan sen, että pelkistetyssä tilanteessa mutu käyttää värin mukaan sijoittumista. Tästä seuraa johtopäätös, että jollain tapaa kalan täytyy "tajuta" oma värinsä suhteessa pohjan väriin. Koska Johanna sijoitti mudut koealtaaseen yksitellen, ne eivät voineet päätellä väriään kumppaneistaan. Vaikka kalojen värimuutokset perustuvat pääosin näköaistiin, niin mutu kykenee Parkerin (1948) mukaan värimuutoksiin jopa sokeutettuna.

Työn arvioijat totesivat, että Johannan tutkimuksen aihe on omaperäinen ja haettu omasta ympäristöstä. Johannan tutkimuksessa on vahva kokeellinen tutkimusote, joka ei edellyttänyt erityislaitteita. Johanna esittää työssään hyvää tilastollista analyysia. Hänen pohdintansa pysyy tiukasti kokeen raameissa, mikä on hyvän tiedekirjoittajan merkki. Johannan työstä välittyy selvästi oma kiinnostus ja innostus aihetta kohtaan. Työssä on myös käytetty persoonallista kirjallista ilmaisua.

Johannan harrastukset:
Partio, taiji, golf