3. Henna Tahvanainen, Joensuun lyseon lukio

The comparison of two different playing techniques in the Finnish national instrument kantele

Kanteleen kahden erilaisen soittotekniikan vertailua

Kilpailutyö

Kolmanneksi vuoden 2003 Viksussa sijoittui 19-vuotias Henna Tahvanainen. Henna opiskelee Joensuun Lyseon lukiossa ja teki kilpailutyönsä fysiikan alalta.

Henna on soittanut kanteletta jo 14 vuotta, ja halusi ottaa soittimeensa uuden näkökulman. Fysiikka ja erityisesti soitinakustiikka kiinnostavat jo soittokokemuksen perusteella. Aihealue ei ole yleisesti kovinkaan tunnettu, ja Henna toivoi selvittävänsä, millaiset mahdollisuudet hänellä olisi vaikuttaa omaan soittamiseensa fysiikan näkökulmasta. Lisäksi hän halusi nähdä, kuinka voisi vaikuttaa ei-tietoisesti kanteleen sointiin.

Suomen kansallissoittimen, kanteleen historia ulottuu ainakin vuosituhannen taakse. Kanteleita on useita erilaisia, mikä mahdollistaa vaihtelevien soittotekniikoiden käytön. Monimuotoisen äänen tuottamisen vuoksi on mahdollista tehdä erilaisia vertailuja. Henna vertaa tutkimuksessaan kahden soittotekniikan käyttöä viisikielisessä kanteleessa. Lisäksi hän esittelee tutkimuksessaan viisikielisen kanteleen peruspiirteet, jotka vaikuttavat kanteleen sointiin.

Kanteleen kielen värähtelyn kompleksisuus tarkoittaa sitä, että perussävelen lisäksi kielissä soi useita perussävelen kerrannaisia eli osasäveliä. Kantele ei kuitenkaan käyttäydy soitinakustiikan perusoletusten mukaisesti osasävelten osalta. Kanteleen peruspiirteisiin kuuluu muun muassa toisen osasävelen voimakas sointi ja äänen voimakas huojunta.

Ensimmäinen käytetty tekniikka on näppäilyn perustekniikka, jonka mukaisesti viisikielistä kanteletta opetetaan soittamaan. Toiseksi tekniikaksi on valittu niin sanottu säännöstelty tekniikka, jonka tarkoituksena on luoda samanlaiset olot jokaiselle näppäiltävälle kielelle. Näppäilykohta on siis sama. Ensimmäinen tekniikka vaikuttaa tutkielman lopputuloksen perusteella käyttäytyvän enemmän soitinakustiikan perusoletusten mukaisesti kuin säännöstelty tekniikka. Ensimmäinen soittotekniikka tarjoaa myös enemmän vaihtelua syntyvän äänen osasävelsarjaan, sillä jokaista kieltä soitetaan eri sormella eri kohdasta. Näppäilykohta ja näppäilevä sormi vaikuttavat syntyvään osasävelsarjaan. Pinta-ala, joka kohdistuu kieleen sitä näpättäessä, synnyttää suurentuessaan ei-harmonisia osasäveliä tavallista enemmän.

Kantele on erittäin herkkä soitin, jonka sointiin vaikuttavia tekijöitä on vaikea hallita. Yhden tekijän tutkiminen johtaa aina uusien löytämiseen. Samalla kuitenkin varmistuu soittamisen omaperäisyys, koska jokaisella soittajalla on erilainen kosketus soittimeensa.

Arvioijat totesivat, että Hennan työstä heijastuu tekijän vahva harrastaneisuus ja syvä mielenkiinto aihetta kohtaan. Hänen työnsä on erittäin selkeä, analyyttinen ja siisti kokonaisuus. Työ täyttää tieteelliset kriteerit hyvin.

Hennan harrastukset:
Kanteleensoitto, jääkiekko, karate, lukeminen, ohjelmointi, vieraat kulttuurit