2. Arthur Kadish, Kuopion Lyseon lukio

Power and Policy in the Latvian Countryside. The Aims, Process and Effects of Collectivisation of Agriculture, 1940-1949

Valta ja politiikka Latvian maaseudulla. Maatalouden kollektivisaation tavoitteet, prosessi ja vaikutukset vuosina 1940-1949

Kilpailutyö

Toiseksi vuoden 2003 Viksussa sijoittui 18-vuotias Arthur Kadish, joka opiskelee Kuopion Lyseon lukiossa. Arthurin kilpailutyö on historian alalta.

Arthurin kiinnostus taloustieteeseen ja historiaan sai hänet tutkimaan aihetta, jossa hän voisi tutustua Neuvostoliiton talouspolitiikan motiiveihin. Kadish päätti tutkia juuri kollektivisaatiota, koska tämä prosessi on herättänyt Neuvostoliitossa huomattavia erimielisyyksiä historioitsijoiden välillä.

Arthur analysoi maatalouden kollektivisaatioprosessia Latviassa vuosina 1940-1949 sekä kertoo ohjelman välittömistä vaikutuksista. Erityisesti hänen tutkimuksensa keskittyy siihen, miksi kollektivisaatioon ryhdyttiin ja ketkä siitä hyötyivät. Aiheet ovat tärkeitä histografian kannalta, koska ne voivat edistää keskustelua myös aiemmasta kollektivisaatiosta Neuvostoliitossa.

Miehittäjävaltiona Neuvostoliitolla oli selkeät ja käytännölliset syyt kollektivisoida Latvian maatalous. Vuoteen 1944 mennessä neuvostohallitus oli uhattu ja itsenäinen, porvarillinen maalaisväestö oli ristiriidassa neuvostovallan kanssa. Suurimmaksi osaksi talonpojista koostuva Latvian kansa aiheutti paljon vaivaa vastustuksellaan ja luontaisella neuvostovastaisuudellaan. Laajalle levinnyt sekä laajasti tuettu sissien vastustus oli terävä piikki Neuvostoliiton lihassa.

Neuvostoliitto vastasi näihin uhkiin Moskovasta käsin ohjatulla, vaiheittain tapahtuvalla kollektivisaatiolla. Latvian kollektivisaato oli järjestelmällisempi ja vaati enemmän aikaa kuin Neuvostoliitossa, mutta lopulta hallitus turvautui silkkaan terroriin. Valtaosa maasta kollektivisoitiin 42 000 ihmisen maastakarkoituksen jälkeen maaliskuussa 1949. Kollektivisoidussa maataloudessa talonpojat asuivat kolhooseissa ja sovhooseissa ja neuvostovalta riisti heitä armotta. Maaseutu rappeutui ja kansan tilanne huononi.

Neuvostovalta hyötyi merkittävästi näistä kollektivisaation seurauksista: sen ote lujeni, valtaa uhkaavat tekijät saatiin kumottua ja valtion varallisuus lisääntyi. Hvainnollistavien motiivien ja selvästi ylhäältä ohjatun prosessin vuoksi Latvian kollektivisaatiota voidaan kuvata hallituksen toimenpiteeksi kansaa vastaan.

Arvioijien mukaan Arthur on aiheen omakohtaisuudesta huolimatta kyennyt säilyttämään objektiivisen otteen historialliseen aiheeseen. Arthurin työ on erittäin laaja. Hän on käyttänyt erinomaisesti lähteitä ja on nähnyt paljon vaivaa kerätessään sekä läpikäydessään huomattavan määrän alan kirjallisuutta. Lisäksi Arthurin esitystapa on sujuva ja työstä heijastuu tekijän kypsyys tehdä itsenäistä tieteellistä työtä.

Arthurin harrastukset:
Nuorisovaltuusto, lenkkeily, lukeminen, historia