4. Essi Ylitalo, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu
The role of the village industries in the development of India as envisioned by Mahatma Gandhi and Jawaharlal Nehru
Essi Ylitalon työ
Jaetulle neljännelle sijalle vuoden 2002 Viksussa sijoittui 18-vuotias Essi Ylitalo Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta historian alaan kuuluvalla työllä.
Essi Ylitalo vertaili tutkimuksessaan Mohandas Karamchand Gandhin ja Pandit Jawaharlal Nehrun suunnitelmia Intian kylien teollisuuden kehittämiseksi. Useiden historioitsijoiden Gandhia ja Nehrua käsittelevien teosten lisäksi Ylitalo käytti tutkimuksessaan Gandihin ja Nehrun omia kirjoituksia ja puheita, sekä Intian itsenäisyyttä seuranneita viisivuotissuunnitelmia.
Ylitalo toteaa tutkimuksessaan, että poliittinen vapaus, johon pitkä nationalistinen taistelu päättyi vuonna 1947, ei tuonut loppua Intian ongelmille. Äärimmäinen köyhyys, kasvava työttömyys ja räjähdysmäinen väestönkasvu tekivät elintasosta hyvin alhaisen etenkin Intian yli puolessa miljoonassa kylässä, joissa valtaosa maan asukkaista eli. Näiden kylien teollisuuden kehittäminen oli siis Intiassa hyvin tärkeää, niin itsenäisyyttä edeltävänä kuin sen jälkeisenäkin aikakautena.
Gandhi ja Nehru kuuluivat tämän ajanjakson tärkeimpiin johtajiin Intiassa. Ylitalon mukaan monista yhteisistä päämääristään huolimatta Gandhin ja Nehrun suunnitelmat kylien teollisuuden kehittämiseksi usein erosivat. Nehru piti arvossa tehokkuutta ja teollistumisen kautta saavutettavaa kehitystä, kun taas Gandhi oli perinteisempi ja tahtoi säilyttää sen linjan myös maan talouden kehittämisessä. Ajatusmaailmojensa eroavaisuuksista huolimatta Gandhin ja Nehrun suhde oli hyvin läheinen, ja he olivat avomielisiä toistensa ideoille. Tarkasteltaessa Nehrun uran loppupuolen suunnitelmia, ei Gandhin ajatusmaailma ei enää edes vaikuta yhtä idealistiselta kuin aiemmin. Kaikesta huolimatta Nehru ei koskaan luopunut unelmastaan, että Intia seuraisi teollistuneiden maiden esimerkkiä, ja johtaisi vanhan siirtomaan nopeaan kehitykseen.
Työn arvioitsijat totesivat, että Essi Ylitalon työssä on erinomaisesti jäsennelty tutkimuskysymys ja hänen otteensa on tutkimuksellinen ja luova. Työ on myös teknisesti loistavasti toteutettu. Ylitalon kielenkäyttö on innostunutta ja etenevää.