Jaettu 6.sija
Otto Kekäläinen pohti tutkimuksessaan miten media vaikuttaa ihmisten käsityksiin Israelin ja palestiinalaisten välisestä konfliktista
Tutkimuksen keskeinen kysymys on, voidaanko Suomen tietotoimiston materiaaliin havaita syntyvän mielipiteitä luovia tekijöitä, kun Uutislehti 100 välittää sen lukijoille. Uutislehti 100 käyttää lähteenään ainoastaan STT:tä. Aineisto koostuu lyhyistä Uutislehti 100:n julkaisemista uutisista, joita olen kerännyt yhden jakson ajan kesällä ja yhden syksyllä, sekä siitä STT:n aineistosta, johon uutiset perustuvat.
Pääasiallisena metodina olen käyttänyt laadun tilastoanalyysia, johon kuuluu aineiston pisteittäminen tiettyjen ennalta määrättyjen kategorioiden mukaan. Voidakseni luoda tutkimukseeni relevantit kategoriat ja järkevän analyysin luin Veikko Pietilän teoksen "Sisällön erittely" (1973). Tulokset merkitsin luomaani tietokantaan. Tästä tietokannasta hain sitten tarvittavaa tietoa SQL-haun avulla.
Valitsin Lähi-idän konfliktin media-analyysini malliesimerkiksi, koska siinä on piirteitä, jotka tekevät tämäntyyppisestä analyysistä hedelmällisen. Kriisi on pysyvä ja kansainvälisesti merkittävä sekä aina ajankohtainen ja uutisvälineitä kiinnostava. Tämä levottomuuden keskus on myös sekä maantieteellisesti että kulttuuriltaan niin kaukana Suomesta, ettei asia koske meitä välittömästi.
Sekä melko subjektiivisen sisältöanalyysin että objektiivisemman laadun tilastoanalyysin perusteella tulin siihen tulokseen, että Uutislehti 100:n ja STT:n materiaalin välillä on merkitseviä eroja. Tutkimukseeni liittyvästä taulukosta käy ilmi, että Uutislehti 100:n konfliktista välittämä kuva on molempina ajanjaksoina neutraalimpi kuin STT:n, koska molemmista konfliktin osapuolista välittyvien kuvien välinen ero on pienempi. Vaikka Uutislehti 100 välittää osapuolista neutraalimman kuvan, Uutislehti 100:n välittämien uutisten erotus on kuitenkin keskimäärin suurempi kuin STT:n, mikä osoittaa, että Uutislehti 100:n julkaisemissa uutisissa on käytetty näkyvämmin arvoväritteistä kieltä kuin STT:n vastaavissa uutisissa.
Uutisvälitys ei kuvaa osapuolia täysin samanarvoisina, sillä STT antaa molempina tutkimusajanjaksoina paremman kuvan palestiinalaisista kuin israelilaisista. Tähän voi tosin osittain olla syynä se, että konfliktin tapahtumat ovat antaneet aihetta tällaisen kuvan luomiseen, mutta konfliktin seuraamisessa voi kuitenkin havaita mielenkiintoisia eroja tämän kvalitatiivisen vertailevan metodin avulla, jonka olen luonut mediakriittisen tutkimuksen perustaksi.